Kansalle valtaa? : osallistava demokratia EU:lle perustuslakia valmistelleessa Eurooppa-konventissa

Tutkielma käsittelee osallistavaa demokratiaa Euroopan unionille perustuslakia valmistelleen Eurooppa-konventin työskentelyssä. Eurooppa-konventti perustettiin Laekenin julistuksen mukaisesti: julistuksessa jäsenvaltioiden ministerit peräänkuuluttivat demokraattisempaa EU:ta unionin demokratiavajeen paikkaamiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan konventin jäsenten tekemiä muutosehdotuksia osallistavan demokratian artiklaan I-46, ja erityisesti sitä, miten kansalaisaloite, yksi suoran demokratian menetelmistä, päätyi perustuslakiehdotukseen kahden eurooppalaisen NGO:n (Democracy International ja IRI Europe) voimakkaan lobbauksen jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota konventin työskentelyyn osallistavan demokratian näkökulmasta, koska Eurooppa-konventin puheenjohtajisto sai jäseniltään runsaasti kritiikkiä epädemokraattisuudestaan. Osa konventin jäsenistä päätyi tekemään Demokratioiden Eurooppa -raportin, jonka mukaan konventin kokoonpano ja työskentely oli Laekenin julistuksen vastainen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös raportintekijöiden muutosehdotuksia ja sitä kautta konventin työskentelyn osallistavaa demokratiaa. Konventin jäsenten muutosehdotuksia analysoidaan modernin osallistavan demokratiateorian avulla, johon kuuluu sekä deliberatiivisen demokratian että suoran demokratian menetelmiä. Keskeisin tutkimustulos on se, että vaikka perustuslakiehdotukseen saatiin historiallisesti mukaan suoran demokratian menetelmistä kansalaisaloite, itse konventin työskentely ei hyödyntänyt osallistavan demokratian mahdollisuuksia. Näin jäsenvaltioiden edustajina konventissa toimineet rivijäsenet eivät saaneet ääntään kuuluviin, ja olivat paradoksaalisesti ikään kuin tavallisten kansalaisten asemassa, vaikka Laekenin julistuksessa vaadittiin demokraattista konventtia. Osallistava demokratia näyttäytyy tämän tutkimuksen valossa yhtenä mahdollisuutena Euroopan unionin demokratiavajeen paikkaajaksi.