Yhden huoltajan perheiden kulta-ajan lasten toimijuus : vanhoja harmeja ja uusia mahdollisuuksia
Authors
Date
2011Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Tutkielmassa tarkasteltiin lasten toimijuuden muotoja, mahdollisuuksia ja rajoja
suomalaisessa yhden huoltajan perheessä 1980-luvun lopulla. Tarkoituksena oli selvittää,
mitä mahdollisuuksia lapsella on vaikuttaa, saada oma äänensä ja toiveensa esille.
Tutkimuskysymyksiä olivat: millaisissa tilanteissa ja asioissa lasten toimijuus
mahdollistuu, millaisia resursseja ja voimavaroja lapsella on käytössään ja mitä esteitä
lapsi kohtaa toimijuudessaan?
Tutkielma paikantuu sosiologisen lapsuustutkimuksen traditioon. Tutkielman teoreettinen
viitekehys muodostui sosiologisesta lapsuustutkimuksesta, joka näkee lapsen aktiivisena
subjektina ja yhteisönsä sosiaalisena jäsenenä muokkaamassa omaa sosiaalista
ympäristöään. Viitekehyksen kannalta keskeisiä lapsuustutkimuksen käsitteitä olivat
toimijuus, toimintaresurssit, valtakysymykset ja sukupolvisuhteet.
Tutkielmassa käytettiin aineistona pohjoismaisen yksinhuoltajatutkimusprojektin, ´Nordic
project on the organisation of everyday life on one-parent family´ suomalaisten lasten ja
äitien haastatteluja. Kvalitatiivinen harkinnanvarainen aineisto kerättiin vuosina 1989–
1990, jolloin haastateltiin 25:ttä 8-14-vuotiasta lasta ja heidän äitiään, yhteensä 50
haastattelua. Tutkimuksen kohteena ja pääinformanttina olivat lapset ja tutkimuksessa
tavoiteltiin lapsinäkökulmaa. Äitien haastatteluja käytettiin tuomaan lasten toimijuuteen
toista perspektiiviä ja antamaan kuvaa lasten elinolosuhteita.
Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivisia ja lapsikeskeisiä metodeja, lasten haastattelujen
sisällön ja erillisteemojen analyysia, teemoittelua, ristiintaulukointia, luokittelua ja
tyypittelyä. Lasten ja äitien haastatteluja analysoitiin rinnakkain ja kehysanalyysin
(Goffman 1986) avulla. Analyysien tuloksena syntyneitä kolmenlaisia lasten
toimijatyyppiä ja äitien tyyppiperheitä tarkasteltiin rinnakkain. Tutkielma oli
teoriaorientoitunut, aineistoa tarkasteltiin aikaisemman tutkimuksen valossa. Huomiota
kiinnitettiin lapsuustutkimuksen erityiskysymyksiin, kuten metodologisiin ja eettisiin
pulmiin sekä aikuisen tutkijan rooliin. Vanhan aineiston uudelleen analysointi ja kahden
aineiston rinnakkain käsittely osoittautui tulosten kannalta hedelmälliseksi.
Tutkielmassa löydettiin kolmenlaista lasten toimijuuden tyyppiä: huoletonta ja aktiivista,
autonomista ja itsepäistä sekä toimijuutta sopeutumisena ja luovimisena. Tutkimustulokset
osoittivat, että lasten toimijuuden tilanteet, mahdollisuudet ja rajat olivat moninaisia ja
erityisiä eron jälkeisessä perheessä. Lasten perhehistoria, resurssit, aikuis-lapsisuhteet ja
lasten omat tarinat olivat yksilöllisiä. Lapsilla oli usein monenlaisia mahdollisuuksia,
valtaa ja useita toiminta-areenoita aktiiviseen toimijuuteen, vaikuttamiseen ja
kompetenssinsa kehittämiseen. Huoletonta ja autonomista toimijuutta löytyi kaikista
kolmesta analyysin pohjana olevasta perhe- ja lapsuustyypistä.
3
Toimijuudelle asetti rajoja ja sopeutumisen pakkoa eniten aikuisten parisuhdemuutokset,
isäsuhteen ongelmat, isän päihteidenkäytön vaikutukset ja koulukiusaaminen. Usein
näissäkin lapsen elämään harmia tuottavissa tilanteissa lapsilla oli luovaa ja pätevää
toimijuutta ja he onnistuivat muuttamaan elämäänsä ja sosiaalisia suhteitaan omia
toiveidensa mukaiseksi. Hyvin rajallista toimijuutta ei tullut esiin verkostomaisissa
perhepiireissä.
Lasten toimijuutta mahdollistavat taloudelliset ja sosiaaliset resurssit olivat valtaosassa
perheistä hyvät. Lasten toimijuuteen vaikuttivat lapsi-aikuissuhteet, vanhempien toiminta
ja aikuisten antaman tuen määrä sekä lapsen kaverisuhteet. Yhteiskunnallisilla tekijöillä,
kuten 1980–1990-luvun vaihteen hyvällä sosiaaliturvalla, asuinalueen lasten palveluilla
sekä lähiympäristön aikuisilla oli huomattava merkitys haasteltujen lasten toimijuuteen ja
toimintamahdollisuuksiin.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29624]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Mihin katosivat "hyvät" lapset? : lasten asema Helsingin Sanomien artikkeleissa vuonna 2008
Niskanen, Monika (2009)Tutkielmassa selvitellään lapsuuden sosiologiaan liittyvää kysymystä lasten asemasta ja sen muutoksesta. Vertailen työssäni lasten näkyvyydessä ja huomioimisessa tapahtuneita muutoksia, sekä selvitän lapsen aseman kehyksiä ... -
Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan
Karlsson, Liisa; Karimäki, Reeli (Suomen kasvatustieteellinen seura, 2012)Lasten mukaan ottaminen toiminnan suunnitteluun on monen aikuisen innostuksen lähde. Lasten osallisuus ja toimijuus ovat ajankohtaisia aiheita, joiden sisällöistä. ja käytännön toteuttamistavoista keskustellaan. Toistaiseksi ... -
Pedagoginen dokumentointi lasten osallisuuden näkökulmasta varhaiskasvatuksen oppisisältöjä integroivassa STEAM-toiminnassa
Rajala, Elli (2019)STEAM on tutkivan oppimisen suuntaus, jonka ideana on, että tiede- ja teknologiakasvatus, insinööritaidot, taiteet ja matematiikka toimivat opetuksessa parhaiten integroituna. Tämän pro gradu –tutkimuksen tavoitteena oli ... -
Lapsi-vanhempisuhteiden kaksisuuntaisuus ja lasten toimijuus perheiden arjessa
Auffermann, Rosa (2015)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia lapsi-vanhempisuhteen kaksisuuntaisuutta ja lasten toimijuutta perhearjessa. Tutkimuksessa selvitettiin lasten toimijuuden tilanteita sekä toimijuutta keskittyen lapsi-vanhemp ... -
Ekaluokkalaisten aamut ja iltapäivät lasten kokemina
Koret, Hilkka (2005)