Show simple item record

dc.contributor.authorHankonen, Marjaana
dc.date.accessioned2012-09-09T09:31:54Z
dc.date.available2012-09-09T09:31:54Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38499
dc.description.abstractTutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia oppimisstrategioita abiturientit käyttävät, kun he opiskelevat ruotsin kielen kielioppia. Tarkoituksena on myös tarkastella, miten poikien ja tyttöjen strategioiden käyttö eroaa toisistaan. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, ovatko abiturientit aikaisemmin kuulleet ja käyttäneet tietoisesti hyödykseen oppimisstrategioita ja olisiko heidän mielestään niistä puhuminen koulussa hyödyllistä. Tutkimusmetodina käytettiin kyselytutkimusta, joka koostui 29:stä Likert-asteikon väittämästä ja kolmesta avoimesta kysymyksestä. Likert-asteikon väittämät analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja avoimet kysymykset kvalitatiivisin sisällönanalyysin keinoin. Aineisto koostuu 45 abiturientin vastauksista. Vastanneista 27 oli tyttöjä ja 18 poikia. Tutkimustulokset osoittavat, että poikien ja tyttöjen oppimisstrategioiden käytössä on joitain eroavaisuuksia, kun he opiskelevat ruotsin kielen kielioppia. Aikaisemmat strategiatutkimukset, jotka ovat kartoittaneet strategioiden käytön sukupuolieroja, ovat saaneet myös tuloksia, joissa ilmenee eroja sukupuolten välillä. Näiden tutkimusten tuloksista kävi ilmi muun muassa se, että naiset käyttävät useampia strategioita kuin miehet. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös tässä tutkielmassa. Yleisesti ottaen käytetyimpiä strategioita tämän tutkielman mukaan olivat kognitiiviset ja sosio-affektiiviset oppimisstrategiat. Abiturienttien vastauksista kävi myös ilmi se, että heidän mielestään olisi hyödyllistä, jos oppimisstrategioita käsiteltäisiin koulussa. Tulokset viittaavat myös siihen, että joillekin oppilaille strategiat olivat outo aihe ja että jotkut oppilaat eivät tienneet käyttävänsä strategioita opiskellessaan. Osalle oppimisstrategiat olivat tutumpia ja he käyttivät strategioita tietoisesti hyväkseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajien tulisi kertoa oppimisstrategioista enemmän oppilailleen, sillä strategioiden avulla oppimisesta tulee mm. tehokkaampaa, helpompaa ja hauskempaa. Näin oppilaat voisivat ottaa käyttöönsä uudenlaisia strategioita ja pohtia sitä, miten he voisivat kehittää jo käytössään olevia strategioita.
dc.format.extent43
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherInlärningsstrategier
dc.subject.otherspråkinlärning
dc.subject.othergrammatik
dc.subject.otherabiturienter
dc.titleAbiturienters inlärningsstrategier i svensk grammatik och deras uppfattningar om inlärningsstrategier
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201209092352
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.date.updated2012-09-09T09:31:54Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record