Autonomia ja taiteen poliittisuus : taiteen poliittinen merkitys Adornon estetiikassa ja Mäen taiteessa

Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella autonomisten taideteosten poliittisuutta. Tarkoitan autonomialla ensisijaisesti taideteoksen riippumattomuutta ulkoisesta poliittisesta ohjailusta. Tällöin autonomisten taideteosten poliittisuus tarkoittaa teoksen mahdollisuutta olla jotakin itsessään poliittista. Tutkielma pohjaa Theodor Adornon Esteettinen teoria -teoksessa esittämään näkemykseen taideteoksesta sekä autonomisena että yhteiskuntaan kuuluvana. Tähän dialektiseen suhteeseen sisältyy taideteoksen yhteiskunnallinen merkitys ja poliittinen potentiaali. Adorno vastustaa taiteen autonomiasta luopumista ja taiteen politisoimista joko tietoisen ohjelmallisuuden tai politiikan estetisaation kautta. Taiteella on mahdollisuus ilmentää aikaansa ja paljastaa yhteiskunnasta jotakin tärkeää. Tähän kykenevät autonomisen taiteen autenttiset teokset, jotka lähestyvät todellisuutta epäsuorasti negaation kautta. Tarkastelen Adornon näkemystä vasten esimerkinomaisesti Teemu Mäen taidetta ja hänen näkemyksiään taiteen tekemisestä. Mäki tekee jaottelun yksinkertaiseen ja vaikeaan poliittisuuteen, joista edellinen pyrkii suoraan, määritellyn näkökulman mukaiseen vaikuttamiseen ja jälkimmäinen kriittisen pohdiskelun synnyttämiseen. Mäki on verrattavissa Adornoon paitsi tekemänsä jaottelun, myös materialistisen moraalinäkemyksensä pohjalta.