Arvojen ja byrokratian merkitys terveyskeskuksessa

Tässä pro gradu tutkimuksessa tarkastellaan sitä millaisia merkityksiä terveyskeskuksen henkilökuntaan kuuluvat työntekijät liittävät työpaikkansa arvoihin ja byrokratiaan. Tutkimuksessa kysytään lisäksi, minkä merkityksen haastateltavat näkevät olevan arvoilla ja byrokratialla työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole tulosten yleistettävyys, vaan pyrkimyksenä on tarkastella byrokraattisen hallintokulttuurin omaavan organisaation henkilöstön arvoihin ja byrokratiaan liittyviä näkemyksiä. Organisaatio ja haastateltavat esiintyvät tutkimuksessa peitenimillä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan arvoja sosiologisten, filosofisten ja psykologisten käsitteiden määritysten kautta. Arvot nähdään monimerkityksisinä, suhteellisen pysyvinä valintataipumuksina, jotka muodostavat oleellisen osan organisaatiokulttuuria, jota tutkielmassa lähestytään Sheinen ja Hofsteden näkemyksiin pohjautuen. Koska tutkimuksen kohteena on julkinen organisaatio, jonka toimintakulttuuri on byrokraattinen, on organisaation toimintaa tarkasteltu Weberin byrokratiateorian ja myös toiminnanteorian valossa. Weber näkee arvot ja byrokratian toimintaan liittyvinä ominaisuuksina. Arvotekijöitä lähestytään myös markkinaohjautuvuuden vaikutuksesta käsin eli toisin sanoen miten hyvinvointivaltion muutos näkyy julkisen sektorin arvoissa. Tutkimuksen empiirisen aineiston kerääminen on toteutettu teemahaastattelulla. Haastatteluja on yhteensä seitsemän. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan organisaation virallisten arvojen merkitys koettiin vieraiksi, johtuen siitä, että niihin ei ollut kukaan haastateltavista päässyt vaikuttamaan. Virallisia arvoja ei kuitenkaan nähty turhiksi, koska niiden pohjalta oli rakennettu työyksikköjen arvot. Haastateltavat eivät nähneet omien arvojensa olevan ristiriidassa virallisten arvojen, eikä myöskään työyksikköjen arvojen kanssa. Työtään ohjaavina arvoina he näkivät arvot, jotka heidän mielestään olivat tärkeitä oman työn tekemisen ja työssä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Haastateltavien suhde työhön oli tunnepitoisten arvonäkemysten muodostama. Työ nähtiin sosiaalisena toimintana, jota arvot ohjaavat. Byrokratiaa ei koettu pelkästään negatiivisena tekijänä. Sen koettiin lisäävän jossain määrin työmäärää mutta se nähtiin myös monissa asioissa työtä helpottavana tekijänä. Haastateltavat kokivat arvojen ja byrokratian vaikuttavan myönteisesti heidän työhyvinvointiinsa ja työhön sitoutumiseensa. Työ nähtiin tärkeäksi ja sitä ei voi tehdä ellei siihen ole sitoutunut. Heidän mukaansa terveyskeskus työpaikkana vastasi heidän odotuksiaan.