Venäläiset naisjärjestöt ja feminismi

Tutkimuksessani tarkastelen nk. venäläistä kansalaisyhteiskuntaa (eng. civil society), jonka moderni syntyhistoria ajoittuu 1990-luvun alkupuoliskolle. On huomattava, ettei akateemisessa keskustelussa vallitse yksimielisyyttä koko ilmiön olemassaolosta Venäjällä: omassa työssäni viittaan termillä kansalaisten itsensä organisoimaan yhdistystoimintaan, erotuksena Neuvostoliiton perinteitä jatkavista valtion valvomista ja holhoamista massajärjestöistä. Tarkasteluni eivät kuitenkaan keskity koko yhdistystoiminnan laajaan kirjoon, vaan suuntaan katseeni kommunismin jälkeisen Venäjän naisjärjestöihin, nk. uuteen venäläiseen naisliikkeeseen. Työni naistutkimuksellinen aspekti nousee tutkimuskysymyksestäni: Millaista toimintaa venäläiset naisjärjestöt harjoittavat ja millainen on niiden suhde feminismiin. Samalla pyrin kartoittamaan feminismin jatkumoa Venäjällä: ennakko-oletukseni on, että feminismissä tapahtui Neuvostoliiton olemassaolon mittainen katkos, joka päättyi vasta 1990-luvun alussa länsimaisten aatteiden, tavaroiden ja vaikutusten taas virratessa vapaasti maahan Pohdintojeni lähteinä käytän aiheesta kirjoitettua kirjallisuutta, jota on tuotettu jokseenkin runsaasti 1990-luvun alusta lähtien, jolloin Neuvostoliiton romahdus sai monet länsimaiset ja venäläiset tutkijat pohtimaan venäläisen yhteiskunnan tilaa, kansalaisaktiivisuuden välttämättömyyttä ja demokratian uusia mahdollisuuksia Työstäni käy ilmi, että feminismissä on tapahtunut katkoksia Neuvostoliiton aikana, mutta että tuolloinkin oli havaittavissa jonkin verran epävirallista feminististä toimintaa. Neuvostoliiton romahtaessa feminismistä tuli säie uuden 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa syntyneeseen kansalaisyhteiskuntaan. Feminismin tuntemusta on edistetty länsimaisin hankkein, joissa naisjärjestöjen toimintaa on tuettu monin tavoin. Feminismin ajatellaankin osittain olevan länsimaisten avustusten sivutuote, mutta sille on myös muodostunut oma vahva kannattajakuntansa naiserityisten järjestöjen joukossa. Nähtäväksi jää, tuleeko suuri yleisö unohtamaan niitä ennakkoluuloja, joita Neuvostoliiton aikana naisasiaan ja feminismiin yhdistettiin. Tällä hetkellä aatesuunta ei ole suuressa suosiossa, ja sen sisällöistä käydään keskustelua myös feministisissä piireissä. Medialla katsotaan olevan tärkeä rooli feminismin ja naisasian esille nostajana. Venäläinen kansalaisyhteiskunta on suurien haasteiden edessä, kun länsimaiset rahoittajat ovat ryhtyneet miettimään uusia avustuskohteita. Myös Putinin hallinnon toimet ovat hankaloittaneet kansalaisjärjestöjen toimintaa. Nähtäväksi jää, millainen vaikutus näillä on naisjärjestöjen tulevaisuuteen.