Työntekijöiden kokemukset organisaatiomuutoksen kynnyksellä : haastattelututkimus Kelan Jyväskylän vakuutuspiirin työntekijöiden uuden palvelustrategian sekä siihen liittyvien osaamis- ja oppimispaineiden kokemisesta

Tutkimuksessa tarkastellaan Kansaneläkelaitoksen Jyväskylän vakuutuspiirin työntekijöiden uuteen palvelustrategiaan liittyviä kokemuksia. Tutkimustehtävä jakautuu kahteen osaan, 1) muutoksen kokemisen yleiseen tarkasteluun sekä 2) siihen liittyvien osaamis- ja oppimispaineiden kokemiseen. Aineistona on kuudelle, uudistuksen myötä asiakaspalveluun siirtyvälle työntekijälle tehdyt teemahaastattelut. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistonkeräys suoritettiin poikkileikkauksena loppuvuodesta 2007, vain muutama kuukausi ennen uuteen palvelumalliin siirtymistä. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä osaamis- ja oppimispaineet leimaavat vahvasti työelämää ja siinä pärjäämisestä on tullut viime vuosikymmenien aikana monin tavoin haasteellisempaa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä onkin käytetty erityisesti työelämän sekä julkisen sektorin muutosta. Koska tutkimuksen fokuksena ovat yksittäisten työntekijöiden kokemukset, on teoriaosuudessa tarkasteltu myös aikaisempaa, organisaatiomuutoksen sekä osaamis- ja oppimispaineiden kokemista käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Vaikka kaikki haastateltavista uskoivat sopeutuvansa palvelustrategian uudistukseen, koettiin muutos tutkimusajankohtana samanaikaisesti sekä myönteisenä että kielteisenä. Myönteisinä, omaa sopeutumista edesauttavina tekijöinä nähtiin muutokseen liittyvät positiiviset tulevaisuudenodotukset, johtoa kohtaan tunnettu luottamus, aikaisemmat muutoskokemukset sekä omat vaikutusmahdollisuudet. Sopeutumista estäviä tekijöitä olivat taas erilaiset, tulevaisuuteen liittyvät pelot. Sopeutumista varjosti myös heikosti sisäistetty tieto muutoksen perusteluista ja tarpeellisuudesta, jota voi organisaatioteorioiden valossa pitää huolestuttavana piirteenä muutoksen onnistumisen kannalta. Uuteen palvelumalliin koettiin liittyvän sekä työn keskeistaitoihin että uuteen organisaatiokulttuuriin liittyviä osaamis- ja oppimispaineita. Siinä missä keskeistaitoihin liittyvät haasteet koettiin varsin myönteisinä, näytti uusien arvojen ja asenteiden oppiminen olevan vaikeaa. Taustalla voi nähdä erityisesti yksilölliset sekä työorganisaatioon liittyvät oppimisen edellytykset, jotka näyttivät olevan uusien keskeistaitojen oppimisen kannalta varsin hyvät. Uudistukseen liittyvien arvojen ja asenteiden oppimista näytti hankaloittavan taas erityisesti se, että ne koettiin vanhaan malliin sekä vuosien saatossa omaksuttuun identiteettiin nähden ristiriitaisiksi. Toisaalta taustalla voi nähdä myös sen, ettei työnantaja näyttänyt esimerkiksi koulutustoiminnassaan ottaneen huomioon kuinka syvällistä, kulttuurin tasolla tapahtuvaa oppimista muutos työntekijöiltä edellytti.