Yksityisestä ystävästä julkiseksi viholliseksi : serbit ja kroaatit 1991 : veljeydestä ja yhtenäisyydestä veriseen sisällissotaan

Tässä tutkimuksessa tarkoitukseni on selvittää, mitkä seikat johtivat Jugoslavian hajoamissodista toiseen, serbien ja kroaattien väliseen vuonna 1991. Tutkimuksen näkökulma on yksilötasolla: muutoksessa joka tapahtuu ihmisen arjessa silloin, kun tuohon arkeen lupaa kysymättä tunkeutuu sota. Tutkimuksessa tarkastellaan syitä, joilla on perinteisesti selitetty kroaattien ja serbien välistä sotaa ja pohditaan niiden paikkaansa pitävyyttä. Lähtökohtana ja aineistona tutkimuksessa on kahden yksilön näkemykset sodasta: työssä ne esiintyvät päiväkirjojen muodoissa. Valitut yksilöt edustavat sodan molempia puolia, toisen ollessa serbi ja toisen kroaatti. Työssäni keskeisimmiksi teemoiksi ovat nousseet aineistoissa korostuneet tekijät, rajan käsite, kansallisuus, sotapropaganda, vahvat hallitsijat ja eron tekeminen. Nuo kaikki nivoutuvat myös toisiinsa, muodostaen vaikeasti hahmotettavan syiden kimpun. Valittu näkökulma on nostanut esille myös ilmiöitä, joista ei yleensä puhuta sotien yhteydessä. Näin ollen toiseus ja erilaisuus esiintyvät työssä hyvin marginaalisissa muodoissansa; kuten ruokakulttuurissa, rikollisuudessa tai leluissa. Sotaa tarkastellaan ensisijaisesti yksilön näkökulmasta, joten esiin nousevat kohteet ovat inhimillisen arkisia. Olen peilannut sotaa kroaattien ja serbien välillä rinnastaen sotatapahtumat, aineistona käyttämäni sodanaikaiset päiväkirjat sekä teorian. Näin ollen työssäni ei ole erillistä jakoa teoria- ja aineisto-osioihin, vaan rakenne etenee teemoittain.