Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorBetancourt, Helmi
dc.date.accessioned2012-08-06T11:11:25Z
dc.date.available2012-08-06T11:11:25Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1223743
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38262
dc.description.abstractNeuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991 oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti hyvin monitahoinen tapahtuma. Neuvostoliiton seuraajaksi noussut Venäjän liittotasavalta pyrki uudistamaan yhteiskuntaa ja hallintoa, sekä luomaan länsimaisen demokraattisen kansalaisyhteiskunnan. Länsimaiseen demokratiaan kuuluu ajatus ihmisoikeuksista ja niihin kuuluvista kansalaisvapauksista, kuten ne ovat YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeusjulistuksessa määritelty. Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona oli vahvistanut YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen ja sitä koskevat lisäpöytäkirjat, ja oli näin ollen kansainvälisen oikeuden mukaan sitoutunut noudattamaan niitä, sekä kunnioittamaan niiden periaatteita. Ihmisoikeuksien käytännön toteutus vaihtelee kansainvälisistä sopimuksista huolimatta eri valtioiden välillä. YK:n ihmisoikeussopimuksiin on 1960-luvulta lähtein liitetty nimenomaiset valvontajärjestelmät, joiden avulla voidaan arvioida, kuinka sopimuksessa turvatut oikeudet toteutuvat. Kansalaisjärjestöillä, erityisesti kansainvälisillä kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli ihmisoikeuksien valvojina ja edistäjinä. Kansainvälisistä ihmisoikeusjärjestöistä tunnetuimmat ovat Amnesty International (AI) ja Human Rights Watch (HRW), jotka ovat omistautuneet maailmanlaajuisesti suojelemaan ja puolustamaan ihmisoikeuksia. AI ja HRW lähestyvät molemmat ihmisoikeuksia länsimaisesta kulttuurista ja aatemaailmasta käsin. Niiden kannanotot edustavat länsimaisia näkökulmia sekä arvoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa kansainvälisten AI:n ja HRW:n, sekä venäläisten Moscow Helsinki Groupin ja Memorialin, tuottaman materiaalin pohjalta, millaisia kehityslinjoja ja muutoksia Venäjän ihmisoikeustilanteessa on tapahtunut Neuvostoliiton romahtamisen ja vuoden 2010 välisenä ajanjaksona. Ihmisoikeudet määritellään usein myös positiiviseksi vapaudeksi, vapaudeksi elää ja toteuttaa itseään. Ihmisoikeuksien kautta pyrin myös tarkastelemaan venäläistä vapautta, millaisena se on ihmisoikeustilanteen valossa näyttäytynyt. Venäjän ihmisoikeuksien kehittymiseen vaikutti suuresti Neuvostoliiton perintö ja neuvostojärjestelmän purkamisen hitaus. Ihmisoikeusjärjestöt pitivät myös ongelmallisena, että lainkirjain poikkesi usein käytännöstä. Venäjän ihmisoikeudet eivät koskeneet myöskään tasapuolisesti kaikkia ja kansalaisten vapaus vaihteli yksilöiden edustaman asuinalueen, etnisyyden, uskontokunnan sekä mielipiteiden mukaan. Paikallisilla viranomaisilla oli suuri valta kansalaisten ihmisoikeuksien ja vapauksien määrittelijöinä. Venäläisten kansalaisvapaudet esiintyivät viranomaisten ylhäältäpäin määritteleminä vapauksina, joita he jakoivat kansalaisille yhteiskunnalle suotuisimmalla tavalla. Venäläiselle vapaudelle oli tyypillistä yhteisön etu yksilön etuun verrattuna, eli ihmisoikeuksien tulkitseminen kollektiivisena käsitteenä. Venäjän ihmisoikeuksien ja vapauden kehittymisessä näkyi kansallinen kulttuuri sekä historia, ja nämä piirteet eivät kuuluneet länsimaisesta näkökulmasta lähestyvien ihmisoikeusjärjestöjen käsityksiin ihmisoikeuksista. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien välillä ei ollut havaittavissa suuria eroavaisuuksia, vaan niiden raportit Venäjän ihmisoikeustilanteesta olivat hyvin samankaltaisia.
dc.format.extent111 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherAmnesty International
dc.subject.otherHuman Rights Watch
dc.titleVenäläinen vapaus : kansainvälisten ja venäläisten ihmisoikeusjärjestöjen näkökulmat Venäjän ihmisoikeustilanteesta Neuvostoliiton romahtamisesta vuoden 2010 loppuun
dc.title.alternativeKansainvälisten ja venäläisten ihmisoikeusjärjestöjen näkökulmat Venäjän ihmisoikeustilanteesta Neuvostoliiton romahtamisesta vuoden 2010 loppuun
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201208062129
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYleinen historiafi
dc.contributor.oppiaineGeneral Historyen
dc.date.updated2012-08-06T11:11:28Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3033
dc.subject.ysoihmisoikeusjärjestöt
dc.subject.ysoihmisoikeudet
dc.subject.ysovapaus
dc.subject.ysoVenäjä
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot