"Uudistushenkisiä ammattilaisia asiantuntijatehtäviin" : jalometallialan koulutuksen muutokset Kuopiossa vuosina 1977-2009

Pro gradussa tarkastellaan jalometallialan koulutuksen kehittymistä Kuopiossa vuosien 1977−2009 välisenä aikana. Työssä selvitetään, miten koulutus on muuttunut ja miksi alan koulutusta alettiin opettaa Kuopiossa. Viimeisenä pohditaan elinikäisen oppimisen merkitystä kyseisellä alalla, joka oletettavasti liittyy läheisesti käsityöläisyyteen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty Kuopion Muotoiluakatemian arkistomateriaaleja kuten toimintakertomuksia sekä opinto-oppaita. Näistä on selvitetty, mitä opiskelijoiden oli tarkoitus oppia. Arkistoaineistoa on täydennetty vuonna 2010 tehtyjen jalometallialan ammattilaisten haastatteluilla eli muistitiedolla sekä Kuopion Muotoiluakatemian lehtileikekokoelmalla. Muistitiedon avulla selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia koulutusohjelmista. Koska muistitiedolla tuetaan arkistoaineistoa, on tutkimus luokiteltavissa selittävän muistitietotutkimuksen piiriin. Vastaavaa aikaisempaa tutkimusta ei ole tehty jalometallisepistä tai jalometallimuotoilijoista, joita tutkimusaikavälillä on valmistunut Kuopiosta. Tästä syystä tutkimuskirjallisuudessa tukeudutaan yleisiin koulutuksen historiaa valottaviin teoksiin sekä kultasepistä tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksessa osoitetaan työelämälähtöisyyden ja itsensä jatkuvan kehittämisen nousevan esille tarkastelujaksolla kaikista edellä esitellyistä tutkimusaineistoista. Opiskelijoiden työelämäyhteistyötä on tuettu niin projektityöskentelyn, työharjoitteluiden kuin työelämään suuntautuvien opinnäytetöiden kautta. Opiskelijoiden itsensä jatkuva kehittäminen liittyy elinikäiseen oppimiseen ja ajatukseen, ettei oppilaitoksesta lähdettäessä olla täysin ”valmiita” alalle vaan oma paikka täytyy lunastaa päivittäin. Tutkimuksen kautta havaittiin suomalaisen jalometallialan olevan suhteellisen pieni, jonka myötä koulutuksen laadusta on haluttu pitää erityistä huolta. Tämä tulee esille opetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien jatkuvana kehittämisenä, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla vastaisivat elinkeinoelämän sekä muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin.