Korkeakouluopiskelijoiden opintotuki ja tuloihin perustuva takaisinperintä Pohjoismaissa : vertaileva pohjoismainen tutkimus
Pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat tulosta hyvinvointivaltioiden kehityksestä ja
maiden koulutuspolitiikasta ja opintotuella on Pohjoismaissa monia funktioita.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka pohjoismaiset opintotukijärjestelmät eroavat
toisistaan tuen määrän ja rakenteen, tuloihin perustuvan takaisinperinnän ja
kannustavuuden osalta. Vertailun perusteella arvioidaan, millainen vaikutus järjestelmissä
olevilla eroilla on opiskelijan opintososiaaliseen asemaan ja onko opintotuella pystytty
vähentämään sosioekonomisen aseman vaikutusta korkeakouluopintoihin hakeutumisessa.
Tutkimuksessa tarkastellaan opintotukijärjestelmiä korkeakouluopiskelijan näkökulmasta,
suomalaisittain sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.
Mukaan on valittu kaikki viisi Pohjoismaata, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Tutkimusmetodi on vertaileva tutkimus ja tutkimusaineisto koostuu pääasiassa opintotukea
myöntävien viranomaisten tuottamasta tiedosta.
Tutkimuksen perusteella Pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat tuen määrän ja
taloudellista tuen tarvetta määrittelevien tulorajojen suhteen melko lähellä toisiaan, mutta
tukirakenteissa ja kannustavuuteen tähtäävissä ratkaisuissa on suurempia eroja. Suomi ja
Tanska ovat tukirakenteensa ja tulovalvontaan pohjautuvan takaisinperinnän osalta
lähimpänä toisiaan. Järjestelmät ovat universaaleja ja niissä korostuu opintorahan osuus
opintojen rahoitusmuotona. Islantilaisessa pelkkään lainaan perustuvassa järjestelmässä on
paljon neoliberaaleja piirteitä. Norjalaisessa järjestelmässä on panostettu kannustavuuteen.
Ruotsalainen järjestelmä sijoittuu vertailussa mukana olleiden maiden keskelle.
Suomalaisten opiskelijoiden asema on pohjoismaisittain tarkasteltuna melko hyvä. Tuki on
opintoraha- ja asumislisäpainotteinen ja lainan määrä jää pienempään rooliin kuin
Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Tanskalainen järjestelmä on opiskelijan kannalta
edullisin, sillä opintotuki on selkeästi opintorahapainotteinen ja opintorahan määrä on
Pohjoismaista korkein. Norja sijoittuu kokonaistuen määrässä, opintoraha ja lainan määrä
laskettuna, ykköseksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vanhempien koulutustason yhteys korkeakoulu-opiskelijoiden työelämäodotuksiin
Nykopp, Oona; Mäkinen, Meeri (2022)Tutkielmassa tarkasteltiin korkeakouluopiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden työelämästä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko korkeakoulutettujen ja ei-korkeakoulutettujen vanhempien korkeakoulussa opiskelevien ... -
Koettuun terveyteen vaikuttavat tekijät : koettua terveyttä vahvistavat ja heikentävät tekijät liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden kirjoituksissa
Sorri, Hannele (2019)Koettu terveys on yksilön oma arvio terveydestään, joka muodostuu sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutuksessa. Nämä terveystekijät vaikuttavat koettuun terveyteen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Koetun ... -
Pohjoismainen hyvinvointivaltio : (ura)naisen ystävä vai vihollinen?
Mustosmäki, Armi; Mankki, Laura; Sihto, Tiina (Valtiotieteellinen yhdistys, 2019) -
Hoiva kriisiytyy Pohjoismaissa
Kröger, Teppo (Sosiaalipoliittinen yhdistys, 2024) -
Psykologisen joustavuuden yhteys identiteetin kehitykseen yläkoulusta toiselle asteelle
Kukkola, Aliisa; Mäyry, Annukka (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin psykologinen joustavuus ja sosioekonominen asema ovat yhteydessä nuorten identiteetin kehitykseen heidän siirtyessään yläkoulusta toisen asteen opintoihin. Lisäksi ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.