Korkeakouluopiskelijoiden opintotuki ja tuloihin perustuva takaisinperintä Pohjoismaissa : vertaileva pohjoismainen tutkimus
Pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat tulosta hyvinvointivaltioiden kehityksestä ja
maiden koulutuspolitiikasta ja opintotuella on Pohjoismaissa monia funktioita.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka pohjoismaiset opintotukijärjestelmät eroavat
toisistaan tuen määrän ja rakenteen, tuloihin perustuvan takaisinperinnän ja
kannustavuuden osalta. Vertailun perusteella arvioidaan, millainen vaikutus järjestelmissä
olevilla eroilla on opiskelijan opintososiaaliseen asemaan ja onko opintotuella pystytty
vähentämään sosioekonomisen aseman vaikutusta korkeakouluopintoihin hakeutumisessa.
Tutkimuksessa tarkastellaan opintotukijärjestelmiä korkeakouluopiskelijan näkökulmasta,
suomalaisittain sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.
Mukaan on valittu kaikki viisi Pohjoismaata, Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Tutkimusmetodi on vertaileva tutkimus ja tutkimusaineisto koostuu pääasiassa opintotukea
myöntävien viranomaisten tuottamasta tiedosta.
Tutkimuksen perusteella Pohjoismaiset opintotukijärjestelmät ovat tuen määrän ja
taloudellista tuen tarvetta määrittelevien tulorajojen suhteen melko lähellä toisiaan, mutta
tukirakenteissa ja kannustavuuteen tähtäävissä ratkaisuissa on suurempia eroja. Suomi ja
Tanska ovat tukirakenteensa ja tulovalvontaan pohjautuvan takaisinperinnän osalta
lähimpänä toisiaan. Järjestelmät ovat universaaleja ja niissä korostuu opintorahan osuus
opintojen rahoitusmuotona. Islantilaisessa pelkkään lainaan perustuvassa järjestelmässä on
paljon neoliberaaleja piirteitä. Norjalaisessa järjestelmässä on panostettu kannustavuuteen.
Ruotsalainen järjestelmä sijoittuu vertailussa mukana olleiden maiden keskelle.
Suomalaisten opiskelijoiden asema on pohjoismaisittain tarkasteltuna melko hyvä. Tuki on
opintoraha- ja asumislisäpainotteinen ja lainan määrä jää pienempään rooliin kuin
Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Tanskalainen järjestelmä on opiskelijan kannalta
edullisin, sillä opintotuki on selkeästi opintorahapainotteinen ja opintorahan määrä on
Pohjoismaista korkein. Norja sijoittuu kokonaistuen määrässä, opintoraha ja lainan määrä
laskettuna, ykköseksi.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24946]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Pohjoismainen hyvinvointivaltio : (ura)naisen ystävä vai vihollinen?
Mustosmäki, Armi; Mankki, Laura; Sihto, Tiina (Valtiotieteellinen yhdistys, 2019) -
Revisiting the Nordic long-term care model for older people - still equal?
Rostgaard, Tine; Jacobsen, Frode; Kröger, Teppo; Peterson, Elin (Springer Science and Business Media LLC, 2022)With the extensive long-term care services for older people, the Nordic countries have been labelled ‘caring states’ as reported (Leira, Welfare state and working mothers: the Scandinavian experience, Cambridge University ... -
Toisen asteen koulu Pohjoismaissa : toisen asteen koulujen pohjoismainen vertailu : "pohjoismainen ISUSS-raportti"
Ståhle, Bertel (Koulutuksen arviointineuvosto, 2005) -
Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia urheilukellojen käytöstä sekä omaksumiseen vaikuttavat tekijät ja toimet muutosvastarinnan vähentämiseksi
Mäki, Sanni (2022)Erilaisten hyvinvointiteknologioiden sekä urheilukellojen käyttö on lisääntynyt viimeisinä vuosina merkittävästi. Markkinoille tulee koko ajan lisää parempia ja kalliimpia urheilukelloja, joita ostetaan oman aktiivisuuden ...