Sosiaalityö ja lasten pahoinpitely : kuka puhuu lasten pahoinpitelystä asiantuntijana?

Abstract

Tutkielmani aiheena on lasten pahoinpitely, jota lähestyn sosiaalityön näkökulmasta tarkastellen miten lasten pahoinpitelyä sosiaalityön erilaisilla professionaalisilla kentillä määritellään ja kenen näkökulmasta ongelmaa lähestytään. Tutkimuksen kohteena ovat niin sosiaalityön viranomaiskäytännöissä elävät puhe- ja toimintatavat kuin sosiaalityön tutkimuksen tapa nimetä ja tulkinta ongelmaa. Tutkimustavoitteenani on vastata kysymykseen ketkä puhuvat lasten pahoinpitelystä asiantuntijana. Konstruktionistinen tutkimusote kulkee läpi koko tutkimukseni kuvaten sitä, miten lasten pahoinpitelystä on ylipäätään tullut sosiaalinen ongelma. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa lasten pahoinpitelyyn ja perheväkivaltaan liittyvä tutkimus. Tutkimuksen aineisto koostuu neljän sosiaalityöntekijän kahteen kuvitteelliseen tapauskuvaukseen tekemästä kirjallisesta arviosta sekä lehtiaineistosta. Tutkimusaihetta ja keräämääni aineistoa lähestyn sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssianalyysin tutkimusperinteitä hyödyntäen. Tutkielmassa käytettyjä sosiaalityöntekijöiden kirjoituksia on ollut neljä. Lehtiaineiston muodostavat yhteensä 26 lasten pahoinpitelyä käsittelevää artikkelia. Sosiaalityöntekijöiden kirjoitukset olen kerännyt syksyllä 1999 lähestymällä sosiaalityöntekijöitä kirjeitse. Tutkimuksen lehtiaineisto on koottu Lastensuojelun Keskusliiton julkaiseman Lapsen Maailma -lehden vuosikerroista vuosilta 1990-2003. Mukana on yhteensä 14 vuosikertaa ja kaikki niissä olleet lasten pahoinpitelyyn liittyvät kirjoitukset. Lasten pahoinpitely on vaikeasti määritettävissä oleva ongelma, jota monet eri ammattikunnat joutuvat oman työnsä puolesta kohtaamaan. Aineistostani on tulkittavissa sosiaalityöntekijöiden lähestyvän ongelmaa ensi sijassa perheen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävästä näkökulmasta sosiaalityön ja lastensuojelun tutkimuksen tarkastellessa lasten pahoinpitelyä lapsilähtöisemmin. Ongelman asiantuntijana näyttäytyivät niin alan tutkijat kuin viranomaisetkin.