Suomen ja Ruotsin välisen rajan merkitys Tornionjokilaaksossa : tapauskohteena Kolarin lukion nuoret ja EU-rahoitteisen Interreg III A -yhteistyöprojektin Meän visio -loppuraportti

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää millainen merkitys Ruotsin ja Suomen rajalla on Tornionjokilaaksossa. Alueen yhteisölisyys yli rajan kesti vuosisatojen ajan. Myöhemmin valtioiden kansallistamistoimien myötä raja on kuitenkin noussut erottavampaan asemaan. Nykyään EU:n hallinnollisten toimien kautta pyritään uudelleen luomaan yhteisöllisyys, joka nousi aikaisemmin alueen väestön arjen keskuudesta itsestään. Tutkimuksessa vertaillaan keskenään alueen nykynuorten ja hallinnollisen päätöksenteon muodostamia käsityksiä rajan merkittävyydestä. Lähtökohta on, että hallinnollisella tasolla raja näyttäytyy yhteistyöalueena, kun taas arjen keskellä rajan sanotaan nousseen erottavampaan asemaan. Aineiston muodostaa Kolarin lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille keväällä 2007 teetetty ainekirjoitus ja EU-rahoitteisen Interreg III A -yhteistyöprojektin Meän väylä - Älvlandet:n Meän visio -raportti. Analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että rajalla on edelleen merkitystä Tornionjokilaaksossa. Nuoret kokivat maantieteellis-valtiollisen rajan merkityksen vähäisenä, mutta korostivat teksteissään henkisiä rajoja. Meän visio -raportti on poiketen tutkimuksen alkulähtökohdasta tuonut esille myös rajan erottavan merkityksen, mutta luonut vision sen häivyttämiseksi.