Iäisyydestä aikaan, ajasta iäisyyteen : evoluutio ja siihen liittyvät temporaaliset narratiivit Sun Yatsenin poliittisessa argumentaatiossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on analysoida Kiinan ensimmäisenä presidenttinä toimineen Sun Yatsenin ajan retoriikkaa. Keskityn erityisesti Sunin tapaan käyttää evoluutio-käsitettä argumentaationsa apuna ja tähän evoluutio-käsitteeseen liittyviin ajallisiin narratiiveihin. Tutkimuksen ensisijaisena aineistona on Sunin tunnetuin teos Kansan kolme periaatetta. Olen lisäksi analysoinut myös muita kysymyksenasettelun kannalta relevantteja Sunin kirjoittamia tekstejä. Teoreettisena näkökulmana minulla on Reinhart Koselleckin temporalisaatio-teesi, jota sovellan työssäni kiinalaiseen kontekstiin. Tämä asetelma sijoittaa Sunin argumentaation osaksi laajempaa kontekstia. Taustaoletuksenani on, että Kiinassa tapahtui 1800- ja 1900- lukujen taitteessa länsimaisen tieteen aikaansaama epistemologinen murros, joka aikaansai murroksen myös tapaan käsittää aika. Vanha syklinen ja staattinen tapa käsittää aika ei enää ollut validi Kiinan siirtyessä moderniin kansallisvaltioiden maailmaan. Tutkimuksen analyysi keskittyy Sun Yatsenin argumentointiin, jonka tarkoitus on toimia esimerkkinä tuon ajan kiinalaisesta edistys- ja evoluutio-retoriikasta. Tutkimus osoittaa, ettei käsitteellinen murros ja uudenlaisten ajallisten käsitteiden käyttöönotto hävitä vanhoja ikuisuuteen viittaavia käsitteitä Sunin poliittisesta argumentaatiosta. Sun käyttää ikuisia (kuten Taivas) ja ajallisia (kuten edistys) käsitteitä rinnakkain. Sunin evoluutio-argumentaatioon liittyen hän representoi menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden yhtenä edistyskertomuksena. Sunin menneisyysretoriikka ottaa myös etäisyyttä perinteiseen kiinalaiseen historiankirjoitukseen, jonka päähenkilönä oli aina hallitsija. Sunilla temporalisoituneen historian päähenkilöksi nousee sen sijaan Kiinan kansa. Sunin evoluutio-käsite Kansan kolmessa periaatteessa ei edusta niin kutsuttua sosiaalidarwinistista mallia. Menneisyysargumentaatio on Kansan kolmessa periaatteessa selvästi tulevaisuus- ja nykyisyysargumentaatiota keskeisemmässä roolissa. Menneisyyden rooli korostuu erityisesti Sunin nationalismiretoriikassa. Sunin luoma kuva tulevaisuuden Kiinasta on maailman moraalinen johtaja, joka puolustaa heikkoja maita imperialisteja vastaan.