Musiikkifestivaalit oppivina organisaatioina : tutkimuskohteina Savonlinnan Oopperajuhlat ja Haapavesi Folk Music Festival

Tutkimuksessa tarkastellaan kahden suomalaisen musiikkifestivaalin, Savonlinnan Oopperajuhlien ja Haapavesi Fok Music Festivalin, kohtaamia haasteita 2000-luvulla sekä sitä, miten haasteisiin on reagoitu ja toimintaa sitä kautta kehitetty. Kun festivaalien tarkastelun painopiste on kehittämistoiminnassa ja siihen johtavissa tekijöissä, tarvitaan oppimista sekä oppimiseen ja kehittämiseen suuntautunutta organisaatiota. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on siis oppiva organisaatio, jonka luomien raamien puitteissa festivaaleja lähestyttiin johtajuuden, suunnan, kehittymisen esteiden, kehittymisen suunnan valinnan ja toteutuksen sekä palkitsemisjärjestelmien osa- alueiden kautta. Tutkimuksen aihetta lähestyttiin laadullisella tutkimusotteella. Teemahaastattelun runkona toimi em. teorian osa- alueet, joihin haastatteluaineistosta ilmenneitä yksityiskohtia verrattiin. Tarkoituksena oli selvittää minkälaisia haasteita organisaatiot ovat kohdanneet ja lopulta pohtia olisiko joitakin asioita tai osa-alueita, joilla kehittästoimintaa voisi viedä eteenpäin. Haastatteluja toteutettiin yhteensä neljä. Kummastakin festivaaliorganisaatiosta haastateltiin niin johtavassa asemassa olevaa kuin operatiivisellakin puolella työskentelevää henkilöä. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että kulutuskäyttäytymisen muutokset, yritysten supistukset vieraanvaraisuuspalveluissa, dokumentoinnin kehittymättömyys, tilapäisten työntekijöiden rekrytoimis- ja motivoimishaasteet sekä mainonnan ja markkinoinnin kehittäminen ovat olleet 2000-luvulla musiikkifestivaalien suurimpia haasteita. Taloudelliset ongelmat, joiden voidaan katsoa johtuvan yleisömäärien kasvun vähyydestä, yleisestä kustannusten noususta sekä siitä, että toimeentulo nojaa suurelta osin lipputuloihin esiintyivät myös vahvasti tuloksissa. Tutkimuksen mukaan festivaaliorganisaatioissa on reagoitu haasteisiin esim. hyödyntämällä ympäristön mahdollisuuksia lisäarvon luomiseen, järjestämällä kehityskeskusteluja sekä panostamalla dokumentoinnin kehittämiseen. Kuitenkin myös kehitettäviä osa-alueita löytyi, joihin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta voitiin antaa kehittämiseen ohjaavia argumentteja.