JamMo-oppimisympäristön yhteys kahden ADHD-oppilaan tarkkaavaisuuteen musiikin tunnilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kahden ADHD-oppilaan tarkkaavaisuuden säätelyä modernia teknologiaa hyödyntäen Jamming Mobile eli JamMo-oppimisympäristössä musiikin tunneilla. Tutkimuksessa selvitetään, onko ADHD-oppilaan musiikkitoiminnassa eroavaisuuksia, kun sitä verrataan perinteisten musiikin tuntien ja JamMo-tuntien välillä. Toisaalta tutkimuksessa ollaan kiinnostuneista siitä, millainen sosiaalinen konteksti tukee parhaiten ADHD-oppilaan tarkkaavaisuuden säätelyä JamMo-oppimisympäristössä. Erilaisia sosiaalisia konteksteja tässä tutkimuksessa ovat yksinpelitilanne, paripelitilanne ja pienryhmäpelitilanne. Lisäksi tässä tutkimuksessa verrataan ADHD-oppilaan musiikkitoimintaa vertailuoppilaiden musiikkitoimintaan – näin pyritään saamaan selville, poikkeaako ADHD-oppilaan tarkkaavaisuuden säätely luokkatoverien tarkkaavaisuuden säätelystä JamMo-tunneilla. Tutkielma on toteutettu osana kansainvälistä UMSIC-projektia. Projektissa on pyritty modernia musiikkikasvatusteknologiaa hyödyntäen luomaan oppimisympäristö, joka sekä ennaltaehkäisisi erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden syrjäytymistä että tukisi sosiaalista inkluusiota. Tämän tutkimuksen aihe valikoitui projektin innoittamana ja ajankohtaisuutensa vuoksi. Koska teknologiset oppimisympäristöt ovat tulleet jäädäkseen koulujen arkipäivään, on tärkeätä tutkia niiden mahdollisuuksia myös musiikkikasvatuksen ja erityistä tukea tarvitsevien, tässä tapauksessa ADHD-oppilaiden, näkökulmasta. Tämä tapaustutkimus toteutettiin sekä laadullista että määrällistä, systemaattista havainnointia hyödyntäen. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2011 kahdessa eri alakoulussa, kahden eri nelosluokan kaksi eri JamMo-tuntia videoiden. Molemmilla luokilla oli yksi ADHD-diagnosoitu oppilas. ADHD-oppilaiden (n=2) lisäksi kustakin pelitilanteesta analysoitiin myös vertailuoppilaan (n=4) tarkkaavaisuuden säätely. Aineisto, joka koostui 12:sta 600 sekunnin (10 min) mittaisesta osiosta, koodattiin neljän eri muuttujan suhteen Annotation-tietokoneohjelmalla. Tämän jälkeen määrällisiin tutkimustuloksiin liitettiin vielä laadulliset havainnot, joita tehtiin sekä kentällä että videoita useaan kertaan observoiden. Tutkimuksen mukaan ADHD-oppilaan on helpompi säädellä tarkkaavaisuuttaan JamMo-oppimisympäristössä kuin perinteisillä musiikin tunneilla. ADHD-oppilaan tarkkaavaisuuden säätelyn kannalta sosiaalisista konteksteista keskimäärin parhaiten toimi paripeli, kun taas pienryhmäpeli osoittautui haastavimmaksi. Merkittäviä eroja ADHD-oppilaiden ja vertailuoppilaiden tarkkaavaisuuden säätelyssä JamMo-tunneilla ei havaittu. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että ADHD-oppilaat hyötyvät tarkkaan pedagogisesti suunnitellusta oppimisympäristöstä musiikin tunneilla, vaikkakin laajempia jatkotutkimuksia tulevaisuudessa tarvitaan.