Show simple item record

dc.contributor.authorMäkinen, Susanna
dc.date.accessioned2012-05-29T17:09:17Z
dc.date.available2012-05-29T17:09:17Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37921
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, käyttävätkö yläkoulun ruotsinopettajat musiikkia opetuksessaan ja millaisia kokemuksia heillä on musiikin liittämisestä ruotsinopetukseen. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, millä tavoin ja kuinka usein he käyttävät musiikkia opetuksessa sekä millaisia hyviä ja huonoja puolia he näkevät sen käytössä olevan. Tutkimuksen hypoteesi oli, että musiikin rooli ruotsinopetuksessa ei ole erityisen suuri. Tutkimuksen aineisto koostui 46 sähköisestä kyselylomakkeesta, jotka kerättiin ruotsinopettajilta Suomen ruotsinopettajat ry:n sähköpostilistan kautta. Kysely sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä, joten vastaukset analysoitiin osittain kvantitatiivisesti ja osittain kvalitatiivisesti. Noin kolme neljästä opettajasta ilmoitti käyttävänsä jonkin verran musiikkia ruotsin opetuksessa. Kaikki opettajat, jotka ilmoittivat käyttävänsä erittäin paljon tai paljon musiikkia, käyttivät ainakin jonkin verran oppikirjojen ulkopuolista musiikkia. Opettajat kokivatkin, että oppikirjat sisältävät liian vähän musiikkia, ja toivoivat saavansa enemmän vinkkejä musiikin käyttöön opetuksessa. Vastaajat olivat sitä mieltä, että musiikkia voidaan käyttää melkein millä kielenopetuksen osa-alueella tahansa ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia kielenoppimiseen. Opetustarkoituksessa musiikkia käytettiin eniten kuullunymmärtämisessä, sanaston opetuksessa, aiheeseen syventymisessä ja kielialueen (musiikki)kulttuuriin tutustumisessa. Vähiten musiikkia käytettiin luetunymmärtämisen, suullisen kielitaidon, kirjallisen tuottamisen ja luovan ilmaisun harjoituksissa. Virkistystarkoituksessa vastaajat käyttivät musiikkia eniten taukomusiikkina ja oppilaiden piristämiseen ja virkistämiseen, vähiten taustamusiikkina ja oppilaiden rentouttamiseen. Suurimpina musiikin etuina opettajat pitivät sen rauhoittavaa ja motivoivaa vaikutusta sekä sitä, että oppilaat yleensä pitävät musiikista. Haittapuolina vastaajat näkivät ajanpuutteen sekä tunneilla että tehtävien valmistelussa, vaikeuden löytää tunneille sopivaa musiikkia sekä sen, että musiikki saattaa rentouttaa oppilaita liikaa. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että musiikin käytöllä ei ole haittapuolia. Yleisesti musiikilla ei kuitenkaan ollut kovin suurta roolia opetuksessa, mikä vahvisti tutkimuksen hypoteesin. Opettajat näyttivät kuitenkin tarvitsevan lisää koulutusta musiikin käytössä voidakseen paremmin hyödyntää sitä. Myös valmiit tehtävät ja tehtäväpaketit saattaisivat mahdollisesti helpottaa opettajien työtä.
dc.format.extent35
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othersvenskundervisning
dc.subject.othermusik
dc.subject.otherhögstadium
dc.titleMusik i svenskundervisning på högstadiet
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201205291756
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.date.updated2012-05-29T17:09:17Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record