MARP - proteiiniperheen proteiinien mRNA –määrät venymis - lyhenemissykli -tyyppisen kuormituksen jälkeen

Abstract

Riina Flink. 2010. MARP – proteiiniperheen proteiinien mRNA – määrät venymis – lyhenemissykli – tyyppisen – kuormituksen jälkeen. Kandidaatin tutkielma, Liikuntafysiologia. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 37s.

MARP (muscle ankyrin repeat protein) – proteiiniperheen proteiinien arvellaan olevan mukana etenkin luurankolihaksen adaptoitumisessa paljon eksentristä lihasliikettä sisältävään harjoitukseen. Arvellaan, että ne saattavat ehkäistä muun muassa soluvaurioilta. Niiden ilmenemistä fyysisen rasituksen yhteydessä on kuitenkin tutkittu ihmisillä vasta yhdessä tutkimuksessa (Lehti ym .2009) ja tietoa tarvitaan lisää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tutkia, miten CARP:in (cardiac ankyrin repeat protein), Ankrd2:n (ankyrin repeat protein 2) ja DARP:in (diabetes ankyrin repeat protein) mRNA (messenger RNA) - määrät muuttuvat SSC (stretch- shortening- cycle) - kuormituksen seurauksena. Määrityksessä käytettiin RTPCR (Real –Time polymerase chain reaction) – tekniikkaa. Yhdeksän koehenkilöä suorittivat saman protokollan, jossa he tekivät yhden jalan hyppyjä siihen tarkoitetussa kelkassa uupumukseen saakka, mutta maksimissaan 20 minuuttia. Kontrollibiopsia otettiin väsyttämättömän jalan Vastus Lateraliksesta ennen kuormitusta. Väsytetyn jalan Vastus Lateraliksesta otettiin biopsiat heti kuormituksen jälkeen ja 3 tuntia kuormituksesta. CARP:in mRNA - määrä nousi heti kuormituksen jälkeen (1740 % ± 4323 % kontrolliarvosta, P=0,01) kolmen tunnin jälkeisen määrän ollessa kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi vielä tätäkin suurempi (10184 % ± 11676 % kontrolliarvosta, P= 0,01). Ankrd2:n mRNA määrissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia, mutta keskiarvoisesti konsentraatio oli kuitenkin huomattavasti noussut kolmen tunnin jälkeen kuormituksesta (164 % ± 147 % kontrolliarvosta). DARP:in mRNA - määrissä ei tapahtunut huomattavia muutoksia. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia kuin edellisen samankaltaisen tutkimuksen tulokset (Lehti ym. 2009). Tulosten perusteella voidaan päätellä, että CARP:in vaste kuormitukseen on hyvin nopea ja voimakas. Lisäksi Ankrd2:n tulokset viittaavat siihen, että sen vaste ei ole niin nopea, mutta sen määrä olisi voinut ehkä nousta kolmen tunnin jälkeen kuormituksesta. Kummankin proteiinin kohdalla keskihajonnat olivat kuitenkin suuria ja esimerkiksi CARP:in kohdalla jopa viiden koehenkilön heti kuormituksen jälkeinen arvo oli kontrolliarvoa pienempi. Niinpä vaihtelut ovat hyvin suuria ja lisätutkimuksia tulisi tehdä isommalla koehenkilömäärällä. Lisäksi MARP:eja tulisi tutkia myös proteiinitasolla, sillä mRNA ja proteiinitaso eivät aina vastaa toisiaan.