Kuuttila, Kirsi 2012. Lavatanssiko liikuntaa? Lavatanssi-illan fyysinen aktiivisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Liikuntapedagogiikan Pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, 91.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lavatanssin fyysistä aktiivisuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui 58 henkilöä, joista puolet oli naisia ja puolet miehiä. Tutkimukseen ilmoittautuneet vapaaehtoiset, 35–55-vuotiaat henkilöt kerättiin Suomen Media & Action - ja Tanssikoulu Happy Dancen sähköpostilistojen kautta. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin tutkimuksessa syke- ja askelmittarien avulla. Mittaukset toteutettiin tanssipaikka V2:lla Harjavallassa kello 21–24. Tätä ennen tutkimushenkilöt täyttivät sähköisen kyselylomakkeen. Kyselylomakkeella kerättiin taustatietoja, lavatanssiharrastukseen liittyviä tietoja, sekä tietoja tutkimushenkilöiden fyysisestä aktiivisuudesta viimeisen kolmen kuukauden aikana.
Lavatanssi-illan aikan
a tutkimushenkilöiden keskisykkeen keskiarvo oli 116 bpm, maksimisykkeen 160 bpm, kalorinkulutuksen keskiarvo 1826 kcal ja otettuja askeleita kertyi keskimäärin 8522. Kyselylomakkeesta saatujen tietojen perusteella löydettiin tekijöitä, jotka olivat yhteydessä lavatanssin fyysiseen aktiivisuuteen. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ollut yhteydessä kaikkiin mitattuihin ominaisuuksiin. Oman fyysisen kuntonsa heikommaksi arvioivien ryhmässä sekä kalorinkulutus että otettujen askelten määrä olivat suurempia verrattuna oman kuntonsa paremmaksi kokevien ryhmään. Kalorinkulutukseen oli yhteydessä myös tanssiharrastuksen ulkopuolinen fyysinen aktiivisuus. Mitä passiivisempi tutkimushenkilö ilmoitti liikunnallisesti olevan sitä korkeampi oli kalorinkulutus tanssi-illan aikana. Askeleita henkilöille kertyi sitä enemmän, mitä suuremman osuuden lavalla oloajasta käytti tanssimiseen, mitä enemmän kuukaudessa tanssi sekä mitä useampaa tanssilajia henkilö yleensä ilmoitti lavoilla tanssivansa. Askeleita kertyi sitä vähemmän, mitä suuremman määrän alkoholiannoksia illan aikana nautti. Keskisykkeeseen oli yhteydessä ainoastaan tanssiharrastuksen määrä. Mitä enemmän kuukaudessa käytti aikaa lavatanssimiseen, sitä korkeampi oli keskisyke. Tutkimuksen perusteella maksimisyke oli sitä korkeampi, mitä useampaa tanssilajia lavoilla yleensä ilmoitti tanssivansa. Sukupuolella ja tanssitaidolla ei todettu tutkimuksessa olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä mitattuihin ominaisuuksiin.
Syke- ja askeltietojen perusteella lavatanssin voidaan todeta olevan hyvää terveysliikuntaa, joka kattaa terveysliikuntasuositusten kestävyyskunto-osion. Tanssi-illan aikana myös askeleita kertyy fyysisen aktiivisuuden kannalta suositeltava määrä. Lavatanssia voidaan pitää hyvänä ja terveellisenä tapana ylläpitää terveyskuntoa.
...
