Kollaboratiivisen vuorovaikutuksen karikoita pk-yritysten kansainvälistymisessä

Kansainvälistyminen, yksittäisten toimijoiden riittämättömät resurssit ja organisaatioiden keskinäinen riippuvuus ovat lisänneet yhteistyön tarvetta yhteiskuntamme kaikilla sektoreilla. Artikkelissani1 tarkastelen suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymistä, joka edellyttää kollaboratiivista vuorovaikutusta. Pohdin kollaboratiivisen vuorovaikutuksen haasteita ja ongelmia sekä niiden hallintaa erityisesti pk-yritysten ja kansainvälistymisessä keskeisten välittäjäorganisaatioiden, kuten kauppayhdistysten ja teknologia- sekä innovaatiokeskusten, edustajien yhteistyösuhteissa. Tavoitteenani on selvittää, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia pk-yritysten ja välittäjäorganisaatioiden edustajilla on kollaboratiivisen vuorovaikutuksen karikoista suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymisessä Kiinaan. Tutkimusaineistoni (N = 91) on laadullista, ja se on kerätty verkkokyselyllä Suomesta ja Kiinasta vuonna 2009. Sisällönanalyysi pk-yritysten (n = 34) ja välittäjäorganisaatioiden edustajien (n = 57) vastauksista avoimiin kysymyksiin osoittaa, että kollaboratiivisen vuorovaikutuksen karikot pk-yritysten kansainvälistymisessä liittyvät 1) relationaalisen viestinnän ja tehtäväviestinnän riittämättömyyteen tai epätasapainoon, 2) viestintäeettisiin ongelmiin ja 3) yhteistyön toimintaympäristöstä nouseviin vuorovaikutushaasteisiin. Avaan ja analysoin näitä tutkimuksen keskeisiä tuloksia erityisesti dialogisen viestintäetiikan ja vuorovaikutusosaamisen näkökulmista. Tutkimustulokset lisäävät niin teoreettista kuin käytännönkin ymmärrystä yhteistyöstä interpersonaalisena viestintänä.