Adaptation and face and linguistic validation of the modified KWAZO and EATS- 2D instruments into Finnish circumstances

Abstract

Asiakastyytyväisyys ja elämänlaatu ovat terveydenhuollon näyttöön perustuvien käytäntöjen tärkeitä tulosmuuttujia. Alun perin hollantilainen "Kwaliteit van Zorg" (KWAZO)- mittari mittaa asiakastyytyväisyyttä apuvälinepalveluihin. Efficiency of Assistive Technology and Services- kysymyksiä (EATS-2D) voidaan käyttää osana standardoitua terveyteen liittyvää elämänlaatumittaria, EQ-5D:tä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli: 1) kääntää ja adaptoida modifioitu KWAZO (nimettynä uudelleen Satisfaction of Assistive Technology Services, SATS) ja EATS-2D Suomen olosuhteisiin, 2) tutkia, miten mittari kuvaa sisältöaluettaan ja kielellistä validiteettia ja 3) tutkia kahden eri tutkimusmenetelmän vastausten yhtenevyyttä. Kääntämisessä ja adaptoinnissa käytettiin kahden paneelin menetelmää. Lomakkeet testattiin ensin puhelinhaastattelun avulla. Keskimäärin kuuden päivän kuluttua suoritettiin kynäpaperi- kysely 19 vastaajan kotona. Vastaajat olivat äskettäin saaneet käyttöönsä rollaattorin tai pyörätuolin. Kahden eri vastausmenetelmän vastausten välistä yhtenevyyttä tutkittiin prosentuaalinen ja absoluuttisen yhtenevyyden sekä painotetun kappa-arvon avulla. Puhelinkyselyyn vastaaminen kesti keskimäärin 13 (keskihajonta 4) minuuttia ja vaihteli 6-22 minuutin välillä. SATS kuvasi asiakastyytyväisyyttä apuvälinepalveluihin ja oli kielellisesti selkeä ja ymmärrettävä. Vastaaminen ei rasittanut tutkittavia. Vastausten yhtenevyyttä eri menetelmien avulla kuvaavat kappa- arvot vaihtelivat yleisesti heikosta hyvään (Kappa .34 - .77), mutta participation- väitteen arvo oli hyvin heikko (Kappa .09). Yhtenevyys vaihteli välillä 53-84%. Wilcoxonin testi ei osoittanut systemaattisia eroavuuksia vastauksissa paitsi yhden väitteen kohdalla. Yhtenevyys kahden EATS-2D-kysymyksen kohdalla oli hyvä (Kappa .71 ja 84 %). Suomalaiset versiot SATS- ja EATS-2D- mittareista olivat kielellisesti hyväksyttäviä ja käyttökelpoisia. Molemmat vastausmenetelmät olivat suhteellisen luotettavia. Eri vastausmenetelmien psykometrisia ominaisuuksia pitää vielä tutkia lisää.