Merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravinto Suomen rannikkovesissä
Merimetsokannan nopea kasvu Suomen rannikkoalueella on herättänyt kysymyksiä sen vaikutuksista kalastuselinkeinoon. Tutkimuksessa selvitettiin merimetson (Phalacrocorax carbo (L.)) ravintokohteita ja niiden suhteita sekä arvioitiin kalankulutusta. Merimetson ravintoa analysoitiin oksennuspallojen avulla. Tutkimus käsitti kaikki rannikkoalueet Perämereltä Suomenlahdelle. Koko maan tasolla merkittävimmät merimetson ravintokohteet olivat ahven (Perca fluviatilis L.), kiiski (Gymnocephalus cernuus (L.)), särki (Rutilus rutilus (L.)) ja silakka (Clupea harengus membras L.). Nämä lajit muodostivat yhteensä 81 % merimetson ravinnosta massana ja 66 % kappaleina. Merimetson syömistä kaloista taloudellisesti merkittävien lajien (ahven, silakka, kuha (Sander lucioperca (L.)) ja siika (Coregonus lavaretus (L.))) osuus oli massana 45 % ja kappaleina 27 %. Tutkimuksessa havaittiin, että merimetson ravinnossa oli eri rannikkoalueiden välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Selvin ero alueiden välillä oli, että kiisken, härkäsimpun (Triglopsis quadricornis (L.)) ja siian merkitys väheni, kun taas särkikalojen merkitys lisääntyi merimetson ravinnossa siirryttäessä pohjoisesta etelään. Merimetson havaittiin syövän pääasiassa 9–25 cm pituisia kaloja. Ravintokohteen valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat ennen kaikkea kalan koko, esiintymisrunsaus ja pyydystämisen helppous. Arvio merimetson vuonna 2009 koko Suomen rannikkoalueella kuluttamasta kalamäärästä oli 5400 tonnia.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24542]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tunturirautu (Salvelinus alpinus (L.)) muuttuvassa ympäristössä
Seppänen, Markku (2021)Ylä-Lapin tunturivesien hävinneitä rautukantoja (Salvelinus alpinus (L.) on elvytetty 1980-luvun lopulta alkaen pyytämällä luonnonvaraisia rautuja ja istuttamalla niitä järviin, joista rautukanta on hävinnyt. Tässä ... -
VHb-siirtogeenin vaikutukset geenimuunnellun nieriän (Salvelinus alpinus) hapenkulutukseen ja kasvuun
Pulkkinen, Jani (2012)Nieriä (Salvelinus alpinus) on arvostettu laji sekä urheilukalastuksessa että ruokakalana. Vähentyneiden populaatioiden ja viljelyssä havaittujen ongelmien takia sitä ei kuitenkaan Suomessa voida taloudellisesti hyödyntää ... -
Vähäproteiinisen kasvisravinnon vaikutus happo-emästasapainoon, hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä niiden säätelyyn osallistuviin hormoneihin levossa ja submaksimaalisessa kestävyyssuorituksessa
Nurminen, Enni-Maria (2008)Ravinnolla voidaan vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon, jolla edelleen on vaikutus fyysiseensuorituskykyyn. Niukasti proteiinia sisältävä ravinto näyttäisi lisäävän elimistön emästen tuottoa.Emäksisyyden lisääminen ... -
Heikko ravintotilanne rajoittaa hauen (Esox lucius) ja kuhan (Sander lucioperca) kasvua Suotajärvessä
Puranen, Marko (2014)Hauki ja kuha esiintyvät Suomessa usein samoissa vesistöissä, mutta niiden vuorovaikutuksesta tiedetään vain vähän. Mikäli lajit kilpailevat samoista resursseista, runsaat kuhaistutukset tai kuhan luonnollinen yleistyminen ... -
Lämpötilan vaikutus täpläravun (Pacifastacus leniusculus Dana) kasvuun sekä ravintotiheyden vaikutus täpläravun ja jokiravun (Astacus astacus L.) ravinnonhankintaan
Sjövik, Rosanna (2016)Alun perin pohjoisamerikkalaisen täpläravun (Pacifastacus leniusculus Dana) levinneisyys on 1960-luvulta lähtien laajentunut kattamaan Etelä- ja Keski-Suomessa laajoja vesialueita, jotka ovat aiemmin olleet jokiravun ...