Miten kehitysvammaisuudesta uutisoidaan? : kehitysvammaisten esittäminen Aamulehdessä vuosina 2007-2008

Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten kehitysvammaisista on kirjoitettu Aamulehdessä. Aineistona on Aamulehden jutut, joissa mainitaan kehitysvammaisuus vuosilta 2007-2008. Ajankohdan määräsi Ylisen insuliinisurmat, joista uutisoitiin ensimmäisen kerran 11.8.2007. Tutkimuskysymyksiä ovat: Kuka puhuu kehitysvammaisia koskevissa lehtiteksteissä? Esitetäänkö kehitysvammainen toimijana? Millaisilla nimityksillä heihin viitataan? Mitä stereotyyppejä heistä käytetään? Mitä uutiskriteerejä käytetään uutisoitaessa kehitysvammaisista? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia määrällisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto analysoitiin koodausrungon mukaan, johon on määritelty tutkimuskysymysten mukaiset muuttujat. Tutkimuksen tulokset kuvaavat kehitysvammaisia koskevia asenteita yhteiskunnassa. Vammaisuuden merkitys syntyy yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa, johon media vaikuttaa ja jota se ilmentää. Tutkimus siis tukeutuu siihen teoriaan, jonka mukaan lehtitekstit rakentavat kehitysvammaisuuden merkitystä yhteiskunnassa. Kehitysvammaiset eivät ole täysin näkymättömiä Aamulehdessä, mutta se mitä heistä esitetään on enimmäkseen kielteisten stereotypioiden muovaamaa. Tulosten mukaan kehitysvammainen pääsee vain harvoin pääosaan, toimijaksi tai puhujaksi lehtijutuissa, jotka käsittelevät kehitysvammaisuutta. Useimmiten kehitysvammaisiin viitataan uutisissa vain ohimennen. Heidät esitetään passiivisina toiminnan kohteina. Yleensä kehitysvammaiset ovat joko hoivan tai väkivallan kohteita, mikä vahvistaa negatiivisia stereotypioita. Tulokset vahvistavat teoriaa siitä, että marginaaliryhmistä kertominen sanomalehdissä ei onnistu luontevasti uutistyön käytäntöjen vuoksi. Lähteiden hankkimistavat vahvistavat negatiivisia stereotypioita ja uutiskriteerit suodattavat vammaisvähemmistön pois lehtien sivuilta. Kehitysvammaiset ovat pääosassa lähinnä human interest -jutuissa, eivät uutisissa. Jutuille on tyypillistä kannustaa vammaistoimintaa. Toisinaan tsemppaaminen ja reipas vammainen - stereotypian käyttö on ongelmallista, sillä jonkin ihmisryhmän saama myönteinen erityishuomio saattaa korostaa sen ulkopuolisuutta. Vammaisen nostaminen pääteemaan jutussa saattaa myös viedä vammaiselta henkilöltä hänen muut ominaisuutensa, kun hänet huomioidaan vain vammansa vuoksi. Kehitysvammaisista uutisoiminen onkin ristiriitaista. Stereotyyppien purkaminen vaatii sen, että henkilön muutkin ominaisuudet kuin vammaisuus tuodaan esille.