Oppikirjat tavoitteiden tulkkeina ja tukijoina : tekstitaidot aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetuissa suomen kielen oppikirjoissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisina kirjalliset tekstitaidot ja niiden harjoittelu näyttäytyvät kahdessa aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetussa suomen kielen oppikirjassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten kyseiset oppikirjat peilaavat ja tukevat Yleisten kielitutkintojen perusteiden (2002), Eurooppalaisen viitekehyksen (2001) ja Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmasuosituksen (2007) tavoitteita tekstitaitojen näkökulmasta tarkasteltuna.

Tutkimuksen aineistona on kaksi aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettua suomen oppikirjaa, joiden tavoitteiksi on määritelty Yleisten kielitutkintojen keskitaso ja/tai Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1. Toinen oppikirjoista noudattelee myös kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta. Vertailuaineistona on yksi aiemmin ilmestynyt oppikirja. Oppikirjoista on kartoitettu, millaisia autenttisia tekstejä niissä on tarjolla ja mitä tekstien kanssa oppikirjoissa tehdään. Tutkimuksessa on myös kartoitettu, millaisia tekstilajeja oppijoita ohjataan kirjojen kirjoitustehtävissä tuottamaan. Sekä tarjolla olevien että tuotettavien tekstien sisältöjä ja taitotasoja on verrattu YKI:n, EVK:n ja OPS:n sisältöihin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on tekstitaitoihin ja genrepedagogiikkaan liittyvä tutkimus ja menetelmällisenä lähtökohtana laadullinen sisällönanalyysi.

Uudemmissa oppikirjoissa on enemmän autenttisia tekstejä ja kirjoitustehtäviä kuin vanhemmassa oppikirjassa. Toisessa uudemmassa oppikirjassa erilaiset todellisen elämän tekstilajit ovat sekä oppimisen kohteena että kielenoppimisen apuna, ja erilaiset tekstit liitettään arjen tilanteisiin. Tekstilajeja käsitellään osana laajempia teemoja ja niitä yhdistetään toisiinsa mm. viestintä- ja toimintaketjuissa. Toisessa oppikirjassa ei paneuduta tekstilajien oppimiseen, vaikka eri tekstilajeja tuotetaankin. Kirjoittamista ja lukemista lähestytään toisistaan ja muista kielen osa-alueista irrallisina taitoina. Molemmissa oppikirjoissa kielen oppiminen erilaisten tekstilajien kautta on suhteellisen vähäistä.

Etenkin opetussuunnitelmasuositusta noudattelevan oppikirjan tekstit limittyvät sekä EVK:n sisältöihin ja taitotasokuvauksiin sekä YKI-perusteiden funktioihin ja aihealueisiin. Opetussuunnitelmasuositus puolestaan on korostanut työelämään liittyvien tekstien osuutta kirjassa. Toisessa oppikirjassa korostuvat YKI-perusteiden aihealueet eikä esimerkiksi EVK:n kuvaamia strategioita huomioida. Molempien oppikirjojen kirjoitustehtävät ovat saaneet mallinsa YKI-testin tehtävistä. Lisäksi toinen oppikirjoista noudattelee rakenteessaan testin osa-aluerakennetta.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää oppimateriaalien suunnittelussa sekä kielen ja kirjoittamisen opetuksen kehittämisessä. Viitteet oppimateriaalin ja YKI-testin yhteyksistä antavat aihetta jatkotutkimukselle YKI-testin palautevaikutuksesta niin oppimateriaaleihin kuin opetukseenkin.