Lukiolaisten masentuneisuus, koettu avuntarve, tyytyväisyys opiskeluterveydenhuoltoon ja sen käyttö : Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien, suomen- ja ruotsinkielisten kieliryhmien ja sukupuolten vertailua

Abstract

Lukiolaisten masentuneisuus, koettu avuntarve, tyytyväisyys opiskeluterveydenhuoltoon ja sen käyttö - Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien, suomen- ja ruotsinkielisten kieliryhmien ja sukupuolten vertailua

Elina Kangas Terveyskasvatuksen pro gradu –tutkielma Jyväskylän yliopisto, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Terveystieteiden laitos Kevät 2011 134 sivua, 2 liitettä Ohjaaja: LitT Jorma Tynjälä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kieliryhmittäin Uudenmaan ja Pohjanmaan alueilla lukiolaisten masennusoireilun esiintyvyyttä, koettua avuntarvetta, opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttöä ja tyytyväisyyttä näihin palveluihin. Tutkimusaineistona käytettiin kouluterveyskyselyjä vuosilta 2007 ja 2008. Vastanneita oli yhteensä 4 251, joista 2 428 oli suomenkielisten ja 1 823 ruotsinkielisten lukioiden ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia sekä logistista ja multinomiaalista logistista regressioanalyysia.

Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisista yli 10 % koki keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Masentuneisuus oli suomenkielisillä yleisempää kuin ruotsinkielisillä. Uudellamaalla masentuneisuus oli suomenkielisillä tytöillä kaksi kertaa ruotsinkielisiä tyttöjä yleisempää. Suomenkielisillä lukiolaisilla opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan vastaanottokäynnit olivat ruotsinkielisiä yleisempiä. Sen sijaan ruotsinkielisillä lääkärin vastaanottokäynnit olivat suomenkielisiä yleisempiä. Masentuneisuuden vaikeusasteella oli yhteys vastaanottokäynteihin. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevilla suomenkielisillä lukiolaisilla terveydenhoitajan vastaanottokäynnit ja ruotsinkielisillä lääkärin vastaanottokäynnit olivat yleisempiä kuin korkeintaan lievää masentuneisuutta kokevilla. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta ilmoittaneet lukiolaiset kokivat tarvitsevansa apua masentuneen tai ahdistuneen mielialan takia yleisemmin kuin korkeintaan lievää masentuneisuutta ilmoittaneet. Lukiolaiset, jotka kokivat tarvitsevansa apua, kävivät muita lukiolaisia yleisemmin sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotolla. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevat lukiolaiset olivat tyytymättömämpiä opiskeluterveydenhuoltoon heidän halutessaan keskustella henkilökohtaisista asioistaan kuin korkeintaan lievän masentuneisuuden pistemäärän saaneet.

Masentuneisuus on yleinen ongelma Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisilla. Erityisen yleistä masentuneisuus on Uudenmaan suomenkielisillä tytöillä. Masentuneisuus muodostaa haasteen opiskeluterveydenhuollolle. Tällä hetkellä opiskeluterveydenhuolto ei pysty täysin vastaamaan masentuneiden lukiolaisten tarpeisiin.