Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sujuvasti neljännen luokan oppilaat lukevat, ja millaisia taustataitoja sujuva lukeminen edellyttää. Tutkimukseen osallistui 85 neljännen luokan oppilasta. Oppilaat tekivät erilaisia kielellisiä ja kognitiivisia taitoja mittaavia tehtäväsarjoja, joiden tuloksia verrattiin lukemistestien tuloksiin.
Lukemissujuvuuden muuttujina tutkimuksessa käytettiin sanojen ja epäsanojen lukemista sekä kahden lyhyen tekstin lukemiseen käytettyä aikaa. Tehtäväsarjojen avulla tutkittiin nopean sarjallisen nimeämisen, artikulaationopeuden, prosessointinopeuden, yleisen kykytason ja visuaalisen tunnistamisen yhteyttä lukemistesteissä menestymiseen.
Tutkimusaihe on tärkeä ja mielenkiintoinen, sillä suomen säännönmukaisessa kirjoitusjärjestelmässä lukemisen ongelmat ilmenevät useimmiten juuri lukemissujuvuuden ja –nopeuden kohdalla eikä niinkään lukemistarkkuudessa. Tutkimuksen neljäsluokkalaiset lukivatkin melko vähin virhein, mutta lukemissujuvuus eli
luettujen sanojen ja merkityksettömien sanojen määrä sekä tekstiin käytetty aika vaihtelivat suuresti lukijoiden välillä.
Tulokset analysoitiin SPSS-tilastomene¬telmäohjelmalla. Tilastollisina tutkimusmenetelminä käytettiin jakaumien (frekvenssija¬kauma, prosenttijakauma) koontia, t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia, Kruskall-Wallis –testiä, korrelaatio¬analyysia ja lineaarista regressioanalyysia.
Tutkimuksen päätuloksena voidaan todeta, että nopealla sarjallisella nimeämisellä oli merkittävä yhteys lukemissujuvuuteen. Tutkimuksen mukaan nopea sarjallinen nimeäminen on tärkeä lukemissujuvuuden taustataito, joten sen merkitys tulisi lukemaan opettamisessa huomioida. Tutkimus osoitti myös, että fonologisen tietoisuuden asteella oli merkitystä lukemissujuvuuden kannalta. Tyttöjen ja poikien välillä ei sen sijaan tässä aineistossa ollut merkittävää eroa lukemissujuvuudessa. Sen suhteen, missä koulussa oppilaat opiskelivat, lukemissujuvuudessa oli jonkin verran eroa.
Lukemissujuvuuden ongelmat ovat monesti varsin pitkäaikaisia. Ongelmat jatkuvat helposti lapsuudesta aikuisuuteen, joten ongelmiin puuttuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja lukemistaitojen tukeminen oikeilla menetelmillä olisi tärkeää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille lukemissujuvuuden rakentumista ja merkitystä suomen säännönmukaisessa kirjoitusjärjestelmässä, jotta oppilaita osattaisiin entistä paremmin ohjata ja tukea, niin että yhä useampi voisi oppia lukemaan sujuvasti.
...
