Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorAnttonen, Heini Kristiina
dc.date.accessioned2011-06-09T10:49:49Z
dc.date.available2011-06-09T10:49:49Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/27131
dc.description.abstractMusiikkikasvatuksen opinnot Jyväskylän yliopistossa kestävät keskimäärin viisi vuotta. Tämän viiden vuoden aikana opiskelija saa kattavat tiedot ja taidot tulevaan työhönsä. Näiden viiden vuoden opintojen jälkeen valmistuva musiikkikasvattaja on koulutuksen puolesta valmis opettamaan musiikkia, mutta opiskelijan mielessä voi pyöriä useita kysymyksiä liittyen esimerkiksi tulevaan työnhakuun, omaan opettajuuteen sekä omiin valmiuksiin ja omaan kiinnostukseen opettaa musiikkia. Opettajuus-käsite on hyvin monimutkainen ja monimuotoinen käsite määritellä eikä sille olekaan mitään yksioikoista määritelmää. Kahta samanlaista opettajuutta ei ole, sillä opettajuudesta aina erilaisen tekee sen kulttuurisidonnaisuus sekä erilaiset koulujärjestelmät eri maissa. Opettajuuden voi tiivistää esimerkiksi käsitykseksi opettajan tehtävästä yhteiskunnassa. Opettajuus muuttuu koko ajan muuttuvan yhteiskunnan mukana ja sitä kautta myös opettajan on kehityttävä, jotta ammattitaito työhön säilyy. Ammatillisen minäkäsityksen ja asiantuntijuuden kehittyminen on läpi elämän jatkuva prosessi. Opettajuuden kehittymiseen vaaditaan opettajalta ennen kaikkea jatkuvaa kiinnostusta työhönsä sekä tiedonhankkimista ja innovatiivisuutta. Hyvän opettajan ominaisuuksiin kuuluu halu kehittyä sekä opettajana että ihmisenä. Musiikinopettajuus on erityisasemassa muihin opettajuuksiin verrattuna. Erityisasemaan musiikin nostaa muun muassa erityisen välineistön vaatiminen musiikin tuottamiseen, ammattiin valmistavien opintojen (soitto, teoria, säveltapailu) aloittaminen jo lapsuudessa sekä usein yksinäinen mutta vapaampi ja itsenäisempi toimiminen työelämässä. Musiikinopettajan ammatti-identiteetti kehittyy vähitellen opintojen aikana sekä voimakkaasti työelämän ensimmäisinä vuosina. Opiskeluvaiheessa ammatti-identiteetin kehittymiseen vaikuttavat merkittävästi opettajan sijaisuudet sekä opetusharjoittelu. Tutkimuksen mukaan musiikkikasvattajat pitävät tärkeimpinä tehtävinään musiikin avulla tapahtuvaa kasvatustyötä, elämysten antamista, oppilaiden innostamista musiikin pariin sekä aktiivista kanssakäymistä. Sanotaan, että opettaja ei ole koskaan valmis eikä poikkeusta tässä tee musiikinopettajakaan. Valmistuvan musiikinopettajan omat käsitykset valmiuksistaan opettaa musiikkia voivat vaihdella hyvin paljon, mutta yhteistä on kuitenkin se, että vasta työssä toimimisen myötä varsinaiset tiedot ja taidot kehittyvät sekä strategiat työssä selviytymisessä muodostuvat.en
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othermusiikkikasvatus
dc.subject.otheropettajuus
dc.subject.othermusiikinopettajuus
dc.titleValmistuvan musiikinopettajan opettajuus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011060910969
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusic Educationen
dc.contributor.oppiaineMusiikkikasvatusfi
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot