Teknologiavälitteinen henkilökohtainen verkosto : sukupolvi Y:n viestintävälineet ja välineen valinta

Abstract

Tässä tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään sukupolvi Y:hyn kuuluvien nuorten aikuisten teknologiavälitteisiä verkostoja ja niissä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia sukupolvi Y:n jäsenten teknologiavälitteiset henkilökohtaiset verkostot ovat, millä välineillä verkostoja ylläpidetään ja millaisten käyttösyiden perusteella viestintäväline valitaan. Tavoitteena oli myös tutkia valitun tutkimusmenetelmän soveltuvuutta näiden asioiden tutkimiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena sitä varten kehitetyllä monimetodisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruussa käytettiin kolmea tutkimusmetodia: teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen päiväkirjaa, selontekokeskustelua sekä verkostokarttaa. Kokonaisaineisto kerättiin yhdeksältä sukupolvi Y:hyn kuuluvalta tutkimushenkilöltä, ja se koostui kirjallisista vuorovaikutuspäiväkirjoista, äänitetyistä suullisista selonteoista sekä piirretyistä verkostokartoista. Tutkimusmenetelmä havaittiin sopivaksi monipuolisen aineiston keräämiseen. Tulosten perusteella näyttää siltä, että teknologiavälitteisten henkilökohtaisten verkostojen koko ja rakenne vaihtelee. Verkostot sisältävät sekä läheisiä että etäisiä suhteita, ja läheisissä suhteissa viestitään useammalla välineellä kuin etäisissä. Puhelin on käytetyin väline läheisissä suhteissa, etäisiä suhteita sen sijaan ylläpidetään Facebookin välineiden välityksellä. Sukupolvi Y käyttää teknologiavälitteisen henkilökohtaisen verkoston ylläpitoon useita eri viestintävälineitä, joista tekstiviesti, puhelu ja Facebookin seinäkirjoitus ovat yleisimpiä. Viestintävälineen valintaan liittyviä käyttösyitä on 26, ja ne liittyvät joko asiaan, välineeseen tai vuorovaikutussuhteeseen, tai ovat yksilön sisäisiä tai ulkoisia syitä. Yleisimmin viestintävälineen valintaan vaikuttaa vuorovaikutuksen toisen osapuolen tavoitettavuus. Puheviestinnän teoriapohjan rakentamisen kannalta tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä, mutta niitä voidaan hyödyntää myös yritysmaailmassa esimerkiksi markkinoinnin ja ohjelmistokehityksen saralla. Jotta teknologiavälitteisten henkilökohtaisten verkostojen tutkimusta voitaisiin kehittää, olisi sekä verkostojen rakennetta että verkostoissa tapahtuvaa vuorovaikutusta tärkeää tutkia eri kohderyhmissä. Käyttösyyluokituksia olisi hyvä testata vapaa-ajan vuorovaikutuksessa, mutta myös työelämän kontekstissa, jossa käyttösyyt saattavat painottua toisin. Tätä tutkimusta varten kehitetty monimetodinen tutkimusmenetelmä voisi toimia myös joidenkin puheviestinnän ilmiöiden, esimerkiksi vallan, tutkimiseen henkilökohtaisessa verkostossa.