Show simple item record

dc.contributor.authorSuvikas, Jenni
dc.date.accessioned2011-05-13T09:39:37Z
dc.date.available2011-05-13T09:39:37Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1158881
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/26966
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten opettajat pystyvät seulomaan yleisopetuksen alaluokilta lapsia, joilla on lieviä motorisen oppimisen vaikeuksia. Lisäksi tutkittiin 10 viikkoa kestäneen motoriikkaa kuntouttavan kognitiivisen harjoitusohjelman vaikutuksia. Kolmantena teemana oli motivaation ja mielialan kehittyminen kerhokerran aikana. Harjoitusohjelma toteutettiin koulun iltapäiväkerhona eräässä keskisuomalaisessa koulussa lukuvuonna 2009–2010. Osallistujat seulottiin neljältä alaluokalta (1–2lk) opettajien täyttämällä koordinaatiokyselyllä (Developmental Coordination Disorder -Questionnare, DCDQ ). Harjoittelun vaikutuksia selvitettiin alku-, loppu- ja pysyvyysmittauksilla, joka tehtiin Movement-ABC -testistöllä. Harjoitusohjelmaan osallistui kuusi lasta. Harjoitusohjelma koostui motoristen perustaitojen systemaattisesta harjoittelusta. Lapset ohjattiin löytämään oikeat liikeradat jakamalla liikkeet osataitoihin. Osataitojen kautta harjoiteltiin vähitellen isompia taitoja. Näin syntyi jokaiselle liikkeelle kognitiot, jotka auttoivat liikkeen siirtymisessä lihasmuistiin. Kognitiosta piirrettiin aina myös kuva, joka auttoi oikean liikeradan muistamisessa. Tulokset analysoitiin SPSS -ohjelmalla jolla selvitettiin tapahtunut kehitys ja keskiarvot. Motorisissa taidoissa tapahtunut keskiarvoinen kehitys analysoitiin Wilcoxonin merkkitestillä. Opettajien täyttämän kyselyn perusteella kerhoon valikoituneilla lapsilla oli riski motorisen oppimisen vaikeuksiin. Movement-ABC-2 -mittauksen perusteella taas neljällä lapsella kuudesta näytti olevan riski motorisen oppimisen vaikeuksiin. Harjoitusohjelman kuluessa lasten motoriset perustaidot kehittyivät yhtä lasta lukuun ottamatta. Harjoittelun vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä (W=20 000, p=.31). Myös kerholaisten keskiarvoinen motivaatio nousi kerhon aikana. Tutkimuksen tulokset tukevat verbaalis-kognitiivisen motoriikkaharjoittelun tehokkuutta. Opettajilla on tutkimuksen mukaan taitoa tunnistaa oppilaiden motorisen oppimisen vaikeuksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimuksessa käytetyn harjoitusohjelman tapaan voidaan suunnitella koulumaailmaan yhä kuntouttavampia liikuntatuokioita.
dc.format.extent74 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherinterventiotutkimus
dc.subject.otherMovement-ABC-2 -testi
dc.subject.otherkoordinaatiokysely
dc.titleLasten ryhmäperustainen, verbaalis-kognitiivinen motoriikkaharjoittelu : interventiotutkimus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011051310804
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineErityispedagogiikkafi
dc.contributor.oppiaineSpecial Educationen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi101
dc.subject.ysomotoriikka
dc.subject.ysoongelmat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record