Päiväkoti-ikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden mittaaminen Suomessa OSRAC-P mittarilla

TIIVISTELMÄ Seppälä, A. 2011. Päiväkoti-ikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden mittaaminen Suomessa OSRAC-P mittarilla. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma 84 s. 2 liites. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko kansainvälinen lasten fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen tarkoitettu OSRAC-P (Observational System for Recording Physical Activity in Children-Preschool version) mittari päiväkoti-ikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen Suomessa. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan myös kysymyksiin, mitä OSRAC-P mittarilla mitatut tulokset kertovat päiväkoti-ikäisten lasten fyysisestä aktiivisuudesta, eroaako fyysisen aktiivisuuden intensiteetti tyttöjen ja poikien ja eri ikäryhmien välillä sekä ovatko vuorokauden aika tai fyysisen aktiivisuuden konteksti yhteydessä lasten fyysisen aktiivisuuden intensiteettiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi vertailla, miten OSRAC-P mittarilla saadut fyysisen aktiivisuuden tulokset suhteutuivat kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Tutkimus oli luonteeltaan suoraan havainnoimiseen perustuva tapaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuussa 2009. Tutkimuksen otos perustui harkinnanvaraisuuteen ja koostui yhden päiväkodin 3-6-vuotiaista lapsista tehdyistä havainnoista (n=54). OSRAC-P mittarin soveltuvuutta päiväkoti-ikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden mittariksi tarkasteltiin tilastollisesti korrelaatiokertoimien avulla, vertaamalla kahden mittaajan välisten havaintojen yhteneväisyyttä. Tutkimuksen aikana kerättiin myös kokemuksia ja havaintoja siitä, kattaako OSRAC-P mittarin luokitus suomalaiseen päiväkotiympäristöön liittyvän fyysisen aktiivisuuden. Tutkimuksen päälöydökset olivat, että OSRAC-P mittari soveltuu päiväkoti-ikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen Suomessa tietyt rajoitukset huomioiden. Mittarin perusteellinen luotettavuustarkastelu ei ollut mahdollista aineiston pienen koon vuoksi. Lisäksi yksi mittarin kategoria jouduttiin rajaamaan luotettavuustarkastelun ulkopuolelle. Yleisimmät havainnoidut fyysisen aktiivisuuden muodot olivat istumista, seisomista, kävelemistä ja juoksemista. Lasten fyysistä aktiivisuutta havainnoitiin paljon ryhmätuokioissa, hienomotorisessa toiminnassa, avoimella alueella ja erilaisten leikkien yhteydessä. Toiminta tapahtui useimmiten ryhmässä ja lapsen aloitteesta. Fyysisen aktiivisuuden intensiteetin erot tyttöjen ja poikien sekä eri ikäryhmien välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Lapset liikkuivat iltapäivällä kuormittavammin kuin aamupäivällä. Myös ulkona liikuttiin sisätiloja kuormittavammin. Tutkimus osoitti, että suomalaisten päiväkoti-ikäisten lasten fyysinen aktiivisuus on intensiteetiltään kuormittavampaa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Alankomaissa. Siitä huolimatta yli puolet päiväkoti-ikäisten lasten fyysisestä aktiivisuudesta on edelleen fyysiseltä kuormittavuudeltaan alhaista. Tutkimuksen myötä suomalainen tiedeyhteisö pääsee tarkastelemaan päiväkoti-ikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta uuden kansainvälisen mittarin avulla. Lisäksi tutkimus herätti tarpeen hienosäätää OSRAC-P mittaria vastaamaan suomalaista päiväkotiympäristöä ja pohjoismaisia erityispiirteitä yhä paremmin.