Sydämen vajaatoimintaa sairastavan elämänlaatu ja tehostettu terveysneuvonta : tuloksia Tehova -projektista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tehostettua terveysneuvontaa saaneiden ja verrokkipotilaiden elämänlaatua vuoden seuranta-aikana sairaalahoidosta kotiutumisen jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin prospektiivisella satunnaistamattomalla kyselytutkimuksella vuosien 2001─2004 välisenä aikana Keski-Suomen keskussairaalassa hoidetuilta sydämen vajaatoimintapotilailta. Tutkimuksessa käytettiin geneeristä elämänlaatumittaria, Nottingham Health Profilea, jonka potilaat täyttivät sairaalassa ennen terveysneuvontaa sekä 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua sairaalahoidon jälkeen. Tutkimukseen osallistui 195 (N) sisäänottokriteerit täyttävää potilasta, joista 99 (n) osallistui tehostettuun terveysneuvontaan ja 96 (n) kuului verrokkiryhmään. Aineiston analysointiin käytettiin khi², Wilcoxonin ja Mann-Whitney U –testejä sekä GEE (generalizing estimating equations) –mallia. Sairaalassa ollessaan ennen terveysneuvonnan aloitusta yli puolet (55 %) potilaista arvioi terveydentilansa huonoksi tai erittäin huonoksi. Kokemus terveydentilasta parani tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0.001) kolmeen kuukauteen mennessä sairaalasta pääsystä ja muutos sairaalassa tehtyyn mittaukseen säilyi tilastollisesti merkitsevänä vuoden seuranta-ajan loppuun saakka. Lisäksi potilaiden elämänlaatu parani molemmilla tutkimusryhmillä kolmeen kuukauteen mennessä pysyäkseen samalla tasolla vuoden seuranta-ajan loppuun saakka. Merkittävimmin elämänlaatu parani tarmokkuuden (tehostetun neuvonnan ryhmä p=0.002, verrokit p=0.04) ja unen (tehostetun neuvonnan ryhmä p=<0.0001, verrokit p=0.001) ulottuvuuksissa. Vuoden seuranta-aikana vertailtavien ryhmien välillä ei havaittu merkittäviä erovaisuuksia missään elämänlaadun ulottuvuudessa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatu ja kokemus omasta terveydentilastaan olivat matalimmillaan sairaalahoidon aikana, jolloin pyrittiin selviämään uudesta sairaudesta tai tiedossa olevan sairauden pahenemisvaiheesta. Tehostetulla terveysneuvonnalla ei näyttänyt olevan lisävaikutusta sydämen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatuun Nottingham Health Profile -mittarilla mitattuna. Tulevaisuuden tutkimusta olisi suunnattava tehokkaimpien terveysneuvonnan menetelmien ja elämänlaadun tutkimusmenetelmien tunnistamiseen. Lisäksi tulisi selvittää tarmokkuuden ja unen merkitystä elämänlaadun määrittämisessä.