Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPiilola, Tiina
dc.date.accessioned2011-01-26T08:02:29Z
dc.date.available2011-01-26T08:02:29Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1147281
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25946
dc.description.abstractTutkielman aiheena on Elias Lönnrotin kokoaman Uuden Kalevalan (1849) Aino ja hänen läpikäymänsä metamorfoosit ranskalaisfilosofi Luce Irigarayn ihmettelyn teorian pohjalta. Työssä tarkastellaan, miten ihmettely tai sen puute ilmenee Aino-runoelman henkilöiden, Ainon, Joukahaisen, heidän äitinsä ja Väinämöisen välillä. Irigaray liittää René Descartesilta lainaamansa ihmettelyn käsitteen erityisesti miehen ja naisen välille, mistä syystä tarkastelun keskiössä on Ainon ja Väinämöisen suhde. Vaikka heidän välilleen ei synny perinteistä, romanttisten käsitysten sävyttämää rakkaussuhdetta, siitä on löydettävissä Irigarayn rakkaudelle antamat tunnukset, muutos ja uudelleensyntymä. Kun Aino kuulee, että Joukahainen on luvannut hänet Väinämöiselle, hän hukkuu, mutta hukkuminen ei tarkoita hänen lopullista kuolemaansa vaan muutosta vedenneidoksi Vellamoksi. Väinämöinen saa ongella ollessaan Vellamon koukkuunsa, mutta hän ei osaa ihmetellä outoa saalista vaan tarttuu heti puukkoonsa. Vellamon voidaan tulkita suivaantuvan Väinämöisen karkeista otteista ja kuin kostoksi katoavan takaisin veteen. Tässä kohtaa tutkielmassa tarkastellaan veteen ja vedenneitoihin liitettyä symboliikkaa sekä saksalaisen sosiologin Erich Frommin näkemyksiä symbolisesta, ruumiista kumpuavasta kielestä. Tuonpuoleisuutta ja kielen symboliluonnetta korostavassa valossa Ainon ja Väinämöisen viimeisenä kohtaamisenaan voidaan pitää Kalevalan 41. runoa, jossa Aino-Vellamon tulkitaan muuttuvan Väinämöisen käsissä kalasta kauniisti soivaksi kanteleeksi. Irigaray liittää ihmettelyn ja sitä mahdollisesti seuraavan uudelleensyntymään johtavan transsendenssikokemuksen nimenomaan miehen ja naisen välille, mitä näkemystä Kalevalan Aino-taru osaltaan tukee. Kanteleensoittokohtauksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että miehen ja naisen välinen transsendenssikokemus on mahdollista saavuttaa myös musiikin tai ylipäätään taiteen äärellä.
dc.format.extent112 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherKalevala
dc.titleMitä itket Ainoseni, kun olet saava suuren sulhon, miehen korkean kotihin? : ihmettely Kalevalan Aino-runoelmassa
dc.title.alternativeIhmettely Kalevalan Aino-runoelmassa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201101261171
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosTaiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Art and Cultural Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineKirjallisuusfi
dc.contributor.oppiaineLiteratureen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi304
dc.subject.ysometamorfoosi
dc.subject.ysotranssendenssi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot