Suomalaisten designyritysten brändiviestintä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten designyritysten ylimmän johdon käsityksiä ja kokemuksia brändiviestinnästä. Lisäksi haluttiin selvittää brändistrategian ja viestintästrategian ominaispiirteitä, niiden merkitystä designyritysten toiminnalle ja vaikutusta brändiviestinnän sisältöön ja toteutukseen. Brändiviestintää tutkittiin kansainvälisyyden, vaikuttamisen keinojen, vaikuttamisen haasteiden ja niiden hallinnan kautta. Lopuksi haluttiin vielä selvittää, millaisena designyrityksen ylin johto näkee oman roolinsa viestinnän johtamisessa. Tutkimus toteutettiin teema-haastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemän suomalaisen designyrityksen kahdeksaa ylimmän johdon edustajaa.

Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisten designyritysten toiminta ei ole aina strategialähtöistä. Ylimmän johdon mukaan kaikilla ei ole käytössään määriteltyjä strategioita, vaikka usein yrityksen toiminnan uskotaan perustuvan niihin. Brändistrategian merkitys niin sanotuissa strategiayrityksissä oli suuri, strategiaa toteutetaan kaikessa yrityksen toiminnassa ja se on kansainvälistä. Ei-strategiayrityksissä sama tulos näkyy toimintatavoissa, kaikki toiminta ja viestintä kuvaavat brändiä, vaikka toiminta ei ole strategian ohjaamaa. Strategian puuttuminen ei tarkoita sitä, että toiminta yrityksessä tapahtuu ilman ennakkosuunnittelua.

Ylimmän johdon mukaan suomalaiset designyritykset ovat tyytyväisiä brändistrategian toteutukseen, vaikka parempia vientiprosentteja tavoitellaan. Viestintästrategian tärkeimmäksi tehtäväksi ylin johto näkee brändistrategian tukemisen viestinnällisesti. Brändiviestinnän toteutuksessa mainonnan merkitys on vähentynyt ja yritykset osoittavat kasvavaa kiinnostusta sosiaalista mediaa kohtaan. Designyritykset kokevat brändinsä ja tuotteensa vahvoina, mutta vaikuttaminen kansainvälisillä markkinoilla koetaan haastavaksi. Haasteet eivät vaikuta brändin tai strategioiden sisältöön, vaan kehitystä haetaan brändiviestinnästä. Designyritysten ylin johto näki lähes poikkeuksetta viestinnän roolin tärkeäksi, jopa elinehdoksi yrityksen toiminnalle.