Kolorismin voima : Rafael Wardin taiteen ja kuvallisen ajattelun taustatekijöitä

Taidemaalari Rafael Wardi (s. 1928) tunnetaan parhaiten koloristisista maalauksistaan ja keltaisesta väristään. Hänet muistetaan myös sairauden ja vanhuuden esiin nostamisesta 1990-luvun lopulla sekä muotokuvaperinteen rikkomisesta presidentti Tarja Halosen muotokuvalla vuonna 2002. Selvitän pro gradussani Rafael Wardin taiteellisia lähtökohtia ja henkistä taustaa sekä tarkastelen hänen taiteensa kehitykseen vaikuttaneita asioita. Asetan Wardin hänen oman aikansa historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin. Tutkin hänen kotitaustaansa, opiskeluaikaansa matkoineen sekä 1940-50 -lukujen modernismin merkitystä Wardin taiteelle. Kartoitan myös juutalaisen kulttuurin perinnön vaikutusta hänen tyylinsä ja töidensä sisällön syntyyn. Tärkeimpänä tutkimusaineistona ovat olleet Wardin maalaukset koko hänen uransa ajalta. Lähteinä olen käyttänyt aikalaisten kriitikkojen kirjoituksia, näyttelyluetteloita, Wardista kirjoitettuja kirjoja, hänen omia tekstejään sekä modernismiin ja juutalaisuuteen liittyvää kirjallisuutta. Varsinainen modernismi saapui Suomeen abstraktina taiteena 1940-luvun lopulla, ensin lähinnä konkretismin muodossa. Ranskalaistyylisestä maisema- ja asetelmamaalauksesta muodostui Suomen taiteeseen sotien jälkeen toinen modernistinen suunta, jolle oli tyypillistä puoliabstrakti ilmaisu sekä lyyrinen värienkäyttö. Maire Gullichsen teki suomalaisen modernin taiteen hyväksi merkittävän työn. Hän perusti Helsinkiin Pariisin mallin mukaisen Vapaan taidekoulun vuonna 1935, jossa Wardi opiskeli vuosina 1947-48. Wardi on Suomen taidetta uudistaneen modernismin kasvattama, Vapaa taidekoulu antoi hänelle värit sekä formalistisen idean. Wardi poimi modernismista asioita – kuten ei- luontoa jäljittelevän ilmaisun – joita hän käytti välineinä saadakseen tuotua esiin oman sanottavansa. Postmodernit suuntaukset kuten uusekspressionismi eivät ole vuosikymmenten saatossa vaikuttaneet Wardin taiteeseen. Hän on yhä modernisti ja se näkyy hänen töidensä kolorismissa sekä abstraktiin ilmaisuun perustuvassa sommittelussaan. Wardi on lähtöisin juutalaisesta perheestä. Kaksi vanhaa sukua, isän puolen venäjänjuutalainen sekä äidin perheen edustama baltialainen hasidistinen perinne loivat Wardin lapsuudenkotiin vahvan ortodoksijuutalaisuuden ja moninaisuuden tradition. Aikuisena Wardi ei ole ollut tapoja noudattava uskovainen, mutta juutalalaiset arvot elävät ja tulevat esiin hänen taiteessaan erityisenä valona, ekspressiivisyytenä, omaleimaisena mielikuvituksena sekä kokonaisvaltaisena suhtautumisena ympäröivään maailmaan – eräänlaisena sosiaalisena myötätuntona. Juutalaisuus on antanut hänen taiteeseensa hengen, sisällön. Wardin työskentelyssä on olennaista tunteiden ilmaisu, hän rakentaa niiden herkkyyden, voiman ja dynamiikan valosta ja väreistä. Wardin kolorismiin ei ole kuitenkaan riittänyt pelkkä tunne, tueksi on tarvittu tieto ja välineet; taiteen pitkä historia ja modernismi.