Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää automaattisen tiedonkäsittelyn eroja masentuneiden ja mielialansa hyväksi kokevien välillä mittaamalla aivojen herätevasteita. Lisäksi tutkittiin lyhyen psykologisen intervention vaikutusta näihin vasteisiin. Tutkimukseen osallistui 40 masentunutta ja 23 kontrollikoehenkilöä. Masentuneiden koehenkilöiden aivosähkökäyrä mitattiin ennen
interventiota, sen jälkeen sekä seitsemän kuukauden seurannassa. Henkilöt, jotka eivät kokeneet masennusta, mitattiin vain kerran. Masentuneet koehenkilöt jaettiin hyötyneisiin ja hyötymättömiin sen perusteella, miten he arvioivat mielialansa intervention jälkeen. Kokeessa kuvaruudulle esitettiin toistuvasti neutraali kasvonilme (todennäköisyys 0.8), jonka korvasi ajoittain pelokas tai
iloinen kasvonilme (molempien todennäköisyys 0.1). Näin tutkittiin masennuksen vaikutusta kasvonilmeiden prosessointiin sekä aivojen muutoksenhavaitsemismekanismiin. Analysoitavia vasteita olivat N170/P170 sekä P230/N230. P230-vast
eet kasvokuviin erosivat masentuneiden ja
kontrollikoehenkilöiden välillä, mutta ilme tai sen yleisyys ei vaikuttanut P230-vasteisiin. Kontrollikoehenkilöillä huomattiin oikeanpuoleinen aivopuoliskojen aktivaation epäsymmetria, jota ei havaittu masentuneilla. Interventio ei vaikuttanut P230-vasteeseen masentuneilla, vaikkakin vaste
iloiseen kasvonilmeeseen suureni seurannassa. Muita eroja iloisen ja pelokkaan kasvonilmeen prosessoinnissa ei havaittu masentuneiden ja kontrollikoehenkilöiden tai hyötyneiden ja hyötymättömien välillä. Ryhmien välisiä eroja löytyi, kun tarkasteltiin neutraaliin ja emotionaaliseen (iloinen ja pelokas keskiarvostettuna) kasvonilmeeseen syntyvien vasteiden välisiä
eroja. Kontrollikoehenkilöiden ja hyötymättömien P170-vasteet olivat isompia emotionaaliseen kuin neutraaliin ilmeeseen. Hyötyneiltä mitatut P170-vasteet olivat samanlaiset neutraaliin ja emotionaaliseen ilmeeseen. N170- tai P170-vasteet eivät muuttuneet mittausten välillä. P230-vasteen mukaan hyötymättömien aivot erottelit neutraalin ja emotionaalisen ilmeen toisistaan,
toisin kuin hyötyneiden ja kontrollikoehenkilöiden aivot. Hyötymättömiltä mitattu erottelu ilmeiden välillä ei ollut näkyvissä enää seurannassa. Tulokset vahvistavat aiempaa tietoa, jonka mukaan masennus vaikuttaa emotionaaliseen prosessointiin ja näkyy aivopuoliskojen aktivaation epäsymmetrian puuttumisena. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään, ovatko poikkeavuudet aivotoiminnassa piirteenomaisia ominaisuuksia masentuneille vai kehittyvätkö ne vasta oireiden
puhjettua.
...
