Show simple item record

dc.contributor.authorMikkonen, Pauli
dc.date.accessioned2010-11-01T13:08:19Z
dc.date.available2010-11-01T13:08:19Z
dc.date.issued2006
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1032132
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/25525
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena oli selvittää kiihtyvyysanturien soveltuvuutta mäkihypyn ponnistusnopeudenmittaamiseen. Kiihtyvyysantureilla voitaisiin mahdollisesti vähentäämittauksiin ja analysointiin kuluvaa aikaa ja taloudellisia resursseja verrattuna aiemminkäytettyihin menetelmiin. Ensimmäisessä vaiheessa mitattiin yhden koehenkilön kelkkaergometrissasuoritettujen hyppyjen (14 kpl) ponnistusnopeudet kiihtyvyysanturiltaja vertailunopeudet ponnistusetäisyyden ja voimasignaalin avulla. Anturilta laskettiinlineaarisen kiihtyvyyden kuvaaja liikesuuntaan ja integroitiin se lähtönopeuden selvittämiseksi.Toisessa vaiheessa nuoren maajoukkuetason hyppääjän suorituksia tallennettiin3 kappaletta Vuokatin K-90 hyppyrimäessä. Lonkkapiste kuvattiin sagittaalitasossadigitaalisella videokameralla (50 Hz) vertailunopeuden laskemiseksi sekälonkka-olkapää -segmentti anturin kallistuskulman selvittämiseksi vartalon kallistuksenavulla. Kummassakin testissä koehenkilön alaselkään kiinnitettiin VTT:ltä lainassaollut mittalaite, jossa oli kapasitiiviset yksiakseliset kiihtyvyys- ja kallistusanturi. Keräystaajuusoli 500 Hz ja signaaleja ei suodatettu. Kelkkaergometrissa kiihtyvyysmittalaiteantoi hieman alhaisemmat nopeudet, mutta eri menetelmillä saadut nopeudetkorreloivat hyvin (r = 0,934), eikä tilastollisesti merkitsevää eroa nopeuksien välillesyntynyt. Mäkihypyissä käytetty menetelmä ei soveltunut sellaisenaan ponnistusnopeudenmittaamiseen. Anturilla ei pystytty mittaamaan kallistusta ja kiihtyvyyden suuntaadynaamisessa mäkihyppytilanteessa, joita lineaarisen kiihtyvyyden muodostamiseksitarvitaan, eikä myöskään videoanalyysillä saatu riittävän tarkkoja tietoja näistä muuttujista.Ponnistussuunnan mittaamiseksi sagittaalitasossa tarvitaan kaksi kohtisuoraantoisiinsa nähden sijaitsevaa mittausakselia. Tarvitaan lisäksi vähintään yksi erillinenkiihtyvyysanturi tai gyroskooppi selvittämään anturin kallistuskulmaa tarkempien lineaaristenkiihtyvyyksien laskemiseksi. Tämän lisäksi kiinnitysmenetelmään täytyy tehdäparannuksia.fi
dc.format.extent68 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherponnistaminen
dc.subject.otherkiihtyvyysanturit
dc.subject.otherkelkkaergometrit
dc.subject.otherkiihtyvyyssignaali
dc.titleKiihtyvyysanturien käyttö mäkihypyn ponnistusnopeuden määrityksessä
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201011013028
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biology of Physical Activityen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineBiomekaniikkafi
dc.contributor.oppiaineBiomechanicsen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi5012
dc.subject.ysomäkihyppy
dc.subject.ysonopeus
dc.subject.ysobiomekaniikka


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record