21 viikon voimaharjoittelun vaikutukset voimantuottokykyyn sekä ulomman reisilihaksen pennaatiokulmaan ja lihaspaksuuteen

Janne Kulmala 2008. 21 viikon voimaharjoittelun vaikutukset voimantuottokykyyn sekä ulomman reisilihaksen pennaatiokulmaan ja lihaspaksuuteen. Valmennus- ja testausoppi. Kandidaatin tutkielmaseminaari. Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos. s. 37 Raskas voimaharjoittelu on yksi maailman suosituimmista kuntoilumuodoista. Se johtaa moniin rakenteellisiin sekä hermostollisiin mukautumisiin, joiden johdosta voimantuottokyky kasvaa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin aiheuttamaan erityisesti lihaksen rakenteellisia muutoksia lihaskasvuun tähtäävällä hypertrofisella puolen vuoden harjoittelulla. Pennaatiolihaksessa lihassyyt ovat sijoittuneet vinosti lihaksen pitkittäiseen akseliin nähden muodostaen pennaatiokulman. Useiden tutkimusten mukaan kulma korreloi li- haspaksuuteen ja näiden molempien suureiden uskotaan suurenevan lihaskasvun myötä. Tässä tutkimuksessa havainnoitiin aiemmin harjoittelemattomien nuorten miesten voi- mantuottokyvyn, ulomman reisilihaksen paksuuden sekä pennaatiokulman mukautumista voimaharjoitteluun. Tavoitteena oli selvittää, onko näillä kolmella muuttujalla positiivinen suhde toisiinsa. 27:stä koehenkilöstä (25.4±3.8 v., 181.6±5.8 cm, 74.5±7.7 kg) 19 osallistui 21 viikon progressiiviseen raskaaseen voimaharjoitteluun kahdesti viikossa kun taas loput 8 henkilöä eivät harrastaneet voimaharjoittelua. Voimantuottokyvyn muuttumista seurattiin yhden toiston maksimaalisella (1 RM) jalkaprässillä ja polven ojennuksella sekä 85%* 1 RM polven ojennus -suorituksella. Ultraäänilaitteella mitattiin ulomman reisilihaksen paksuuden sekä pennaatiokulman muuttumista. Mittaukset suoritettiin tutkimuksen alussa, puolivälissä sekä lopussa. Tutkimuksessa saavutettiin tilastollisesti erittäin merkitsevä voimantuottokyvyn nousu koko puolen vuoden harjoittelujakson ajalla kaikilla käyttämillämme mittareilla sekä voimakas ulomman reisilihaksen hypertrofinen vaste, mikä havaittiin lihaspaksuuden kasvuna (13 %, p<0.01) erityisesti ensimmäisen 10.5 viikon ajalla. Voimaharjoitelleiden koehenkilöiden voimantuottokyvyn ja lihaspaksuuden välillä havaittiin voimakas positiivinen korrelaatio. Pennaatiokulmassa havaittiin pientä muista poikkeavaa mukautumista, joka ei ollut tilastollisesti merkitsevää, mikä antaa aiheen epäillä mittaustekniikan luotettavuutta tai teoriaa, jonka mukaan lihaspaksuus ja pennaatiokulma ovat suoraan yhteydessä toisiinsa. Tämän tutkimuksen perusteella voimantuottokyvyn kehittyminen on riippuvainen lihaspaksuuden mukautumisesta, mutta voimantuottokyky ja lihaspaksuus eivät ole riippuvaisia pennaatiokulman muutoksista.