Kansa yhtenäiseksi ja kansallistunne korkealle : virolaisjohtajien historiapuheet ja niiden vaikutuspyrkimykset Pätsin aikakauden Virossa

Maaliskuussa 1934 Konstantin Päts ja Johan Laidoner kaappasivat Virossa vallan ja pelastivat omien sanojensa mukaan Viron Vapaussoturien liiton (vapsit) diktatuurilta, joka olisi voinut johtaa lopulta itsenäisyyden menetykseen. Päts hallitsi Viroa valtion itsenäisyyden menetykseen kesäkuuhun 1940 asti apunaan sotaväen ylipäällikkö Laidoner ja sisä- ja pääministerinä toiminut Karl Einbund (vuodesta 1935 Kaarel Eenpalu). Pätsin aikakauden Viro haki paikkaansa itsenäisenä valtiona. Valtio oli nuori, ja sisäpolitiikka oli ollut epävarmaa ja ailahtelevaa. Päts, Laidoner ja Eenpalu totesivat kansan jakautuneen oman edun tavoitteluun kannustaneen 1920-luvun ääriparlamentaarisen tasavallan ja vapsien äärioikeistolaisen propagandan seurauksena 1930-luvun alun aikana. Virolaisjohtajien mukaan virolaisten kansallinen identiteetti kaipasi vahvistusta ja kansa oli saatava yhtenäisemmäksi. Lähtökohtaisesti he ajattelivat virolaisten uskovan heidän kansansa olevan nuorempi ja heikompi kuin se oli. Heidän mielestään kansa ei arvostanut tarpeeksi virolaisuutta, mikä johtui ennen muuta virolaisten tietämättömyydestä. Yhtenäistämisessä ja kansallisen identiteetin kohottamisessa historialla oli suuri rooli. Pro gradu -tutkielmassani minulla on tarkoitus selvittää, miten virolaisjohtajat käyttivät historiaa virolaisten kansallistunnetta kohottaakseen ja kansaa yhtenäistääkseen. Lähteenä käytän virolaisjohtajien julkaistuja puheita. Virolaisjohtajat käsittelivät puheissaan monipuolisesti virolaisten historiaa. He muokkasivat, liioittelivat, vääristelivät ja unohtivat menneisyyttä luodakseen virolaisille vahvan historiallisen identiteetin ja kansallistunteen. Lisäksi virolaisjohtajat esimerkiksi muokkasivat historiaa pyrkimyksilleen sopivaksi saadakseen kansan yhtenäiseksi ja yhteistyökykyiseksi.