Kilpakävelyn lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi

Mutanen Niina. 2010. Kilpakävelyn lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi. Valmennus- ja testausoppi. Valmentajaseminaari VTE.A008. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 47s. Kilpakävely on yleisurheilun lajivalikoimaan kuuluva laji, jossa yhdistyy kestävyysur heilu ja tekninen taitavuus. Lajia säätelevät kilpakävelyn säännöt, joiden mukaan kilpailijan on säilytettävä maakosketus ja polven tulee olla ojentuneena maakosketuksesta pystysuoraan asentoon saakka. Sääntöjen vastainen eteneminen johtaa huomautuksiin ja jopa kilpailusuorituksen hylkäämiseen. Kilpailuissa matkat vaihtelevat junioreiden 600 metristä miesten 50 kilometriin. Kansainvälisissä arvokilpailuissa miehet kävelevät 20 km ja 50 km ja naiset 20 km. Tekniikan ja kestävyyden ohella kilpakävelijällä tulee olla hyvä liikkuvuus, lihaskunto, koordinaatio ja nopeus. Hyvät fyysiset ominaisuudet mahdollistavat tehokkaan, talou- dellisen ja teknisesti hyvän lajisuorituksen ylläpitämisen koko suorituksen ajan. Huippumieskävelijöiden nopeus 20 km:llä on hieman yli 15 km·h-1 . Miesten 50 km:n ja naisten 20 km:n kävelyssä nopeus on hyvin samankaltainen eli hieman alle 14 km·h-1 . Kävelynopeus riippuu askelpituudesta ja askeltiheydestä. Kävelijät lisäävät vauhtia ensisijaisesti kasvattamalla askeltiheyttä, joka on huipuilla noin 200 askelta minuutissa. Erinomainen keskivartalon lihaskunto, lantion liikkuvuus ja pakaran aktiivinen käyttö ovat tehokkaan kilpakävelytekniikan edellytyksiä. Energiaa tuotetaan kilpakävelysuorituksen aikana pääosin aerobisesti. Parhaat kävelijät pystyvät etenemään koko kilpailusuorituk- sen ajan anaerobisen kynnyksen vauhdilla ja 80–90 %:n teholla VO2max:sta, jolloin pääosa energiasta tuotetaan hiilihydraateista. Psyykkisistä ominaisuuksista vaaditaan erityi- sesti pitkäjänteisyyttä määrätietoiseen harjoitteluun. Mieskilpakävelijä on keskimäärin 179,3 ± 3,1 cm pitkä, 66,4 ± 2,5 kg painava ja rasvaprosentti on 10,0 ± 1,8. Maksimaalinen hapenottokyky on keskimäärin hieman yli 70 ml·kg-1·min-1 . Naiskävelijät ovat pituudeltaan keskimääräinen 161,5 ± 5,5 cm ja painoltaan 51,0 ± 5,7 kg. Naisten maksimaalinen hapenottokyky on noin 50 ml·kg-1·min-1 , mutta arvoja on julkaistu vain yhdessä tutkimuksessa. Kansainväliselle huipulle nouseminen edellyttää suuria määriä harjoittelua vuodessa; miehiltä 6000–8000 km ja naisilta 5000–6000 km. Kilpakävely on karkeasti luokiteltuna yhden kilpailukauden laji. Harjoitteluvuosi rytmitetään jaksoihin, viikkoihin ja päiviin. Harjoitusohjelma rakentuu yksittäisistä harjoituksista. Harjoitusvuosi alkaa peruskuntokaudella, etenee talven hallikisojen ja kevään uuden peruskuntokauden kautta kilpailuihin valmistavaan kauteen. Kesällä on kilpailukau- si, jota seuraa siirtymäkausi. Valmennuksen suunnittelussa on tärkeää huomioida uran kehitysvaihe, fyysiset edellytykset, riittävä palautuminen sekä muun elämän asettamat vaatimukset.