Ilmanlaadun seurannan kehittämistarpeet : esimerkkitapaus Pirkanmaa

Abstract

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin ilmanlaadun tilaa Pirkanmaalla 2000-luvulla, selvitettiin sen seurannan tarvetta ja esitettiin erilaisia kehitysehdotuksia ilmanlaadun parantamiseksi alueella. Päästötietoja tutkittiin niin liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden kuin maataloudenkin osalta. Liikenteen päästötiedot saatiin VTT:n LIPASTO-järjestelmästä, energiantuotannon ja teollisuuden tiedot ympäristöhallinnon VAHTI-järjestelmästä ja maa-talouden päästötiedot taas ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmästä. Ilmanlaadun seuran-nan tarvetta ja kuntien merkittävimpiä päästölähteitä kartoitettiin Pirkanmaan kuntiin lähe-tetyn kyselyn avulla.

Liikenteen päästöjen havaittiin laskeneen huolimatta ajoneuvokannan sekä polttoaineenku-lutuksen kasvusta. Myös teollisuuden ja energiantuotannon päästömäärien havaittiin laske-neen entisestään 2000-luvulla huolimatta puutteista ja ongelmista päästötiedoissa. Maata-louden osalta päästöjen lasku ei ole ollut yhtä selkeää, vaan päästömäärät vaihtelivat vuo-sittain. Ilmanlaadun seurannan osalta tarvetta laajemmille tutkimuksille esimerkiksi bioin-dikaattorikartoituksille ilmeni ympäri Pirkanmaata, kun taas ilmanlaadun mittausten jat-kumista toivoivat lähinnä sitä jo harjoittavat kunnat. Merkittävimmiksi päästölähteiksi osoittautuivat energiantuotanto ja liikenne.

Ilmanlaadun kehittämisen osalta ongelmakohdiksi tutkimuksessa nousivat liikenne, pien-poltto, maatalous, turvetuotanto, teollisuus ja energiantuotanto sekä mittausten ja tutkimus-ten vähäinen määrä. Kehitysehdotuksiin taas kuuluivat oleellisena osana alueidenkäyttö sekä kaavoitus, uudet päästöjen ja katupölyn puhdistustekniikat, polttoaineiden ja -laitteiden valinta, joukkoliikenteen lisäys sekä tiedotus. Uudet ilmanlaadun tutkimukset ja mittausten yhtenäistäminen sekä teollisuus- ja energiantuotantolaitosten velvoitemittausten uudistaminen kuuluivat myös tämän tutkimuksen esittämiin kehitysehdotuksiin.