Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorOllari, Ilkka
dc.date.accessioned2010-08-27T05:54:44Z
dc.date.available2010-08-27T05:54:44Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1134642
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24906
dc.description.abstractDigitaalisten valokuvien muokkaamisesta on tullut hyvin helppoa ja yleistä, mikä on nostanut esille huolen valokuvien uskottavuudesta. Ongelman ratkaisuksi on esitetty erilaisia tekniikoita, joilla valokuvien aitoutta voidaan arvioida. Tarkastelen tässä tutkielmassa niin sanottuja passiivisia tekniikoita, jotka eivät edellytä kuvasta minkäänlaista ennakkotietoa, kuten vesileimaa. Vertailen viittä tällaista tekniikkaa laatimani neljä kohtaa käsittävän kriteeristön pohjalta. Vertailtavia ominaisuuksia ovat tarkkuus, tunnistetut muokkaustyypit, rajoitukset sekä vakaus vastatoimia vastaan. Vertailu osoittaa, että eräs merkittävimmistä tekniikoiden ongelmista on niiden huono toleranssi kuvan häviöllisen pakkaamisen suhteen. Koska häviöllisistä tallennusmuodoista käytetyin on JPEG, olen toteuttanut neljä valokuvien aitouden arviointimenetelmää, jotka hyödyntävät JPEG-pakkauksen ominaispiirteitä. Kolme tekniikoista on lähes sellaisenaan esitelty aiemmin alan kirjallisuudessa. Neljäs on oma muunnelmani yhdestä edellä mainituista. Kaksi menetelmistä hyödyntää JPEG-pakkauksen ytimeen kuuluvia diskreettiä kosinimuunnosta ja kvantisointia. Toiset kaksi puolestaan tarkastelevat JPEG-pakkauksen aiheuttamaa kuvan laatikoitumista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, ovatko useamman tekniikan avulla saavutettavat tulokset oleellisesti luotettavampia, kuin yksittäisellä menetelmällä saavutettavat. Esitän myös testitulokset, jotka olen saanut testaamalla tekniikoita laatimani kuva-aineiston suhteen. Testitulosten perusteella voidaan todeta, että useamman tekniikan avulla kuvan aitoudesta saadaan kokonaisvaltaisempi kuva, ja hieman useampia tilanteita saadaan todella katettua. Joiltain osin tarkasteltujen tekniikoiden toimintaedellytykset poikkeavat toisistaan, mutta kaikkien tekniikoiden kanssa törmätään kuitenkin lopulta samaan rajoitukseen. Merkittävin tekijä kuvaväärennösten onnistuneen tunnistamisen kannalta näyttäisi olevan ennen ja jälkeen kuvan muokkaamisen käytetyt pakkauslaadut. Onnistunut tunnistaminen edellyttää, että muokkaamisen jälkeinen laatu on ainakin jonkin verran muokkaamista edeltävää laatua korkeampi. Määriteltäessä JPEG-pakkauksen laatu asteikolla 1-100, näyttäisi 1-20 yksikön ero riittävän. Vaadittava ero on pienin pakkauslaadun korkeimmilla tasoilla. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muokkauksen tyyppi, kuvan sisältö sekä muokatun alueen koko.
dc.format.extent100 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherdigital image forensics
dc.subject.otherJPEG
dc.titleDigitaalisten kuvaväärennösten tunnistaminen JPEG-pakkausta hyödyntäen
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201008272497
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosTietojenkäsittelytieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Computer Science and Information Systemsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineTietojenkäsittelytiedefi
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysokuvat
dc.subject.ysodigitaalikuvaus
dc.subject.ysokuvankäsittely
dc.subject.ysoväärennökset
dc.subject.ysotodentaminen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot