Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHirvimäki, Sanna
dc.contributor.authorKarttunen, Mari
dc.date.accessioned2010-07-15T20:49:13Z
dc.date.available2010-07-15T20:49:13Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1132794
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24677
dc.description.abstractTässä laadullisessa tapaustutkimuksessa tutkittiin 2008 kevään aikana suomalaisen Jyväskylän Normaalikoulun lukion ja saksalaisen Görres-Gymnasiumin (Koblenz) toteuttamaa kansainvälistä yhteistyöprojektia. Tavoitteena oli selvittää, kuinka osallistujien transkulturaalinen identiteetti kehittyy sekä toteutuuko monikielisyys tässä kansainvälisessä projektissa. Lisäksi haluttiin selvittää opettajien ja oppilaiden motivaatioita projektiin osallistumiseen sekä kieltenkäyttöä eri tilanteissa. Tutkimus toteutettiin vuonna 2007 projektiin osallistuneiden suomalaisten oppilaiden sekä vuonna 2008 mukana olevien suomalaisten ja saksalaisten opettajien ryhmähaastattelujen ja oppilaiden kyselylomakkeiden avulla. Haastattelumetodina käytettiin teemahaastattelua ja kyselyissä avoimia kysymyksiä. Tutkijat tekivät lisäksi havainnointia saksalaisten vaihtoviikon aikana Jyväskylän Normaalikoululla. Tutkimustulosten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, jonka avulla tulokset jäsennettiin kolmeen luokkaan: motivaation merkitys, transkulturaalisen identiteetin kehitys ja monikielisyyden toteutuminen. Transkulturaalisuus korostaa, että ihmisellä voi olla useita eri identiteettejä ja hän voi kuulua moniin kulttuureihin samaan aikaan. Kulttuureina ei käsitetä pelkästään kansallisuuksia, vaan esimerkiksi kielet, uskonto, perhe tai muut kiinnostuksen kohteet kuuluvat yksilön kulttuuritaustaan. Kulttuurit muuttuvat ja kehittyvät elämän myötä ja kulttuurit menevät limittäin keskenään, jolloin eri kulttuureja ei nähdä raja-aitoina. Tutkimustulosten analyysissa ilmeni, että suomalaisten ja saksalaisten osallistujien lähtökohdat olivat erilaiset: suomalaisille projekti on enemmän kielipainotteinen, kun saksalaiset puolestaan tekevät pääosin yhteistyötä kulttuuriintutustumisen vuoksi. Tutkitussa projektissa transkulturaalisuus tuli esiin mm. vaihtoviikolla koulussa järjestettyjen toiminnallisten aktiviteettien ja perheissä majoittumisen kautta, joissa kulttuurit pääsevät sekoittumaan. Projektiviikko ei kuitenkaan antanut tarpeeksi kulttuurisia konfliktitilanteita, jolloin osallistujat olisivat voineet löytää yhdessä ratkaisumalleja niihin ja sitä kautta oppia jotain aitoa toisen kulttuurista ja näin ollen muodostaa yhdessä uuden toimintakulttuurin. Euroopan komission ohjeistuksen mukaan Euroopan Unionin tavoitteena on monikielinen Eurooppa, mikä edellyttää äidinkielen lisäksi kahden vieraan kielen hallintaa. Tutkimustulosten valossa projekti täyttää useimpien osallistujien kohdalla kyseisen monikielisyyden vaatimuksen, sillä projektissa puhutaan saksaa, englantia ja suomea. Englanti toimi ns. porttikielenä saksan kielelle, sillä ne kuuluvat samaan kieliperheeseen. Projektityöskentelyn kannalta tulevaisuudessa voisi pohtia, kuka suunnittelee aiheen ja kuinka yhteistyö toteutetaan, sillä tässä vaiheessa analyysin pohjalta voidaan sanoa, että vieraalla kielellä kommunikoinnin helpottamiseksi projektin aihe olisi pitänyt olla oppilaslähtöisesti suunniteltu. Näin eri kielten käyttötilanteet olisivat lisääntyneet ja monikielisyys olisi korostunut, kun oppilaat olisivat saaneet keskustella itselleen tärkeistä asioista, mitä myös vieraalla kielellä tapahtuva CLIL-opetusmetodi korostaa. Kun projektiin osallistuvat ryhmät sitoutetaan toimintaan projektin alussa, kaikki ottavat vastuuta ja yhteistyö toimii paremmin. Tutkimus oli suunnattu ennen kaikkea projektiin osallistuville ryhmille: kouluille, opettajille, oppilaille, yrityksille ja yliopiston opiskelijoille. Tutkijoina toivomme, että projektin osapuolet saavat Pro gradu- työstämme uutta näkökulmaa projektin kehitystyöhön. Uskomme myös, että tutkimuksemme antaa pohjatietoa kaikille opettajille ja erityisesti kieltenopettajille, jotka toteuttavat kansainvälistä yhteistyötä koulussaan.fi
dc.format.extent112 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoger
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherJyväskylän Normaalikoulu
dc.subject.otherGörres-Gymnasium
dc.subject.otherTranskulturalität
dc.subject.otherMehrsprachigkeit
dc.subject.otherinternationales Projekt
dc.subject.otherSpracherziehung
dc.titleDie Förderung der Mehrsprachigkeit und der Transkulturalität in der gymnasialen Oberstufe über ein internationales und fremdsprachiges Projekt : Fallstudie über das mehrsprachige Projekt zwischen der Normaalikoulu Jyväskylä und dem Görres-Gymnasium Koblenz
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201007152322
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSaksan kieli ja kulttuurifi
dc.contributor.oppiaineGerman Language and Cultureen
dc.subject.methodLaadullinen tutkimus
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi308
dc.subject.ysomonikielisyys
dc.subject.ysokansainvälisyys
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysolukiolaiset
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot