Haukiemon (Esox lucius L.) koon vaikutus mädin ja poikasten laatuun

Hauki on erittäin yleinen kala Suomessa ja tärkeä saaliskala kalastajille. Haukipopulaatioissa tavataan suurta kokovaihtelua emokalojen välillä, ja mm. kalastuksensäätelyn näkökulmasta olisi hyödyllistä tuntea erikokoisten emojen merkitys populaatioiden lisääntymiskyvylle. Tutkimuksessa selvitettiin emohaukien koon vaikutusta mädin ja poikasten laatuun. Tarkoitusta varten pyydystettiin yhteensä 26 emo- ja 12 koirashaukea kolmesta pienestä eteläsuomalaisesta metsäjärvestä. Naaraat olivat 22,3-94,5 cm:n ja koiraat 40,0-45,0 cm:n pituisia. Kaikkien naarashaukien mädistä määritettiin mätijyvän keskimääräinen märkä- ja kuivamassa, sekä 16 naaraalta otettiin mätierä hedelmöitykseen. Mäti haudottiin sihtisaaveissa kontrolloiduissa olosuhteissa. Kuoriutuneista poikasista mitattiin pituus ja kuivamassa, sekä 13 naaraalta otettiin 50 poikasen erä nälkiintymiskokeeseen. Emokalan pituudella ja vastakuoriutuneiden poikasten keskimääräisellä kuivamassalla oli positiivinen tilastollisesti merkitsevä riippuvuus. Myös mätijyvän keskimääräinen kuivamassa korreloi suuntaa antavasti vastakuoriutuneen poikasen keskimääräisen kuivamassan kanssa positiivisesti. Emokalan iällä oli positiivinen vaikutus mätijyvän kuivamassaan kahdeksanteen ikävuoteen asti, jonka jälkeen vaikutusta ei ollut. Emokalan pituuden ja mätijyvän keskimääräisen kuivamassan välinen riippuvuus oli yksihuippuinen. Mätijyvän märkämassa vaikutti täysin käyttökelvottomalta laadun ilmentäjältä. Vastakuoriutuneet poikaset selviytyivät ilman lisäravintoa pitkään, heikoimman erän mediaaniarvo oli 329,5 päiväastetta. Poikasten selviytymisaika ei ollut riippuvainen emokalan pituudesta.