Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSalonen, Jouni
dc.date.accessioned2010-06-24T06:48:25Z
dc.date.available2010-06-24T06:48:25Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1131957
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24504
dc.description.abstractReliktisten makroäyriäisten elintapoja on tutkittu maailmanlaajuisestikin hämmästyttävän vähän eikä etenkään elinympäristönsä suhteen vaativana pidetystä jättikatkasta (Gammaracanthus lacustris) ole tehty julkaisuja juuri lainkaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lajin syvyyskohtaisia koko-, tiheys- ja sukupuolijakaumia sekä eri vuosien ja alueiden välisiä eroja Saimaan Paasivedellä. Lokakuussa 2006 – 2008 30 m alapuolisista vesikerroksista otetuista näytteistä saatiin samalla tietoa myös jäännehalkoisjalkaisen (Mysis relicta) vertikaalijakaumista samoissa olosuhteissa. Myös oka- (Pallaseopsis quadrispinosa) ja valkokatkaa (Monoporeia affinis) tavattiin joitakin yksilöitä. Mahdollisesti jopa neljävuotiaaksi elävän jättikatkan havaittiin suosivan syvimpiä vesikerroksia, sillä keskitiheys kasvoi tasaisesti syvemmälle mentäessä. Myös pituuden ja syvyyden välillä oli positiivinen yhteys, eli erityisesti vanhemmat yksilöt viihtyvät syvemmällä. Syvältä (50 – 60 m) saadut jättikatkat olivat lisäksi useammin naaraita, ja kantavan naaraan alkioiden lukumäärä kasvoi yksilön pituuden myötä. Jättikatkojen pituuksissa ja tiheyksissä oli selviä vuosien välisiä eroja: erityisesti vuonna 2006 jättikatkat olivat monilla syvyyksillä kookkaampia ja niiden tiheys oli suurempi kuin vertailuvuosina. Alueiden väliset erot olivat sen sijaan lähes olemattomia. Kaikkiaan Paasiveden alueella elää arviolta 90 000 000 jättikatkaa. Myös jäännehalkoisjalkaisten isokokoisimmat yksilöt näyttävät viihtyvän syvemmällä kuin nuoremmat, sillä yksilöpituus korreloi positiivisesti syvyyteen. Sen sijaan keskitiheys oli suurimmillaan matalimmissa tutkimussyvyyksissä (30 – 35 m), ja tiheyden ja syvyyden välinen korrelaatio olikin negatiivinen. Vuosien välisiä eroja havaittiin keskipituudessa, joka oli vuonna 2006 lähes jokaisessa syvyysvyöhykkeessä suurempi kuin muina vuosina. Alueiden välisiä merkitseviä eroja ei jäännehalkoisjalkaistenkaan keskitiheyksissä tai -pituuksissa ollut.
dc.format.extent38 s
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othermakroäyriäinen
dc.subject.otherrelikti
dc.subject.othervertikaalijakauma
dc.titleJättikatkan (Gammaracanthus lacustris) ja jäännehalkoisjalkaisen (Mysis relicta) koko- ja tiheysjakaumat Saimaan Paasivedellä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201006242150
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineAkvaattiset tieteetfi
dc.contributor.oppiaineAquatic sciencesen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4012
dc.subject.ysoäyriäiset
dc.subject.ysokoko
dc.subject.ysoSaimaa
dc.subject.ysoPaasselkä
dc.subject.ysoPaasivesi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot