Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Keskipohjanmaa-lehden maakuntauutisissa ilmenevää regionalis-tista kieltä. Tutkin, millainen rooli tällä alueellisuutta korostavalla kielellä on alueellisen ykköslehden kirjoittelussa. Päähuomioni tutkimuksessa on siinä, mitkä piirteet tekevät kielestä regionalistista. Toisek-si pohdin maakuntalehden kielen ja alueellisen identiteetin suhdetta. Aineistona tutkimuksessa on Keski-pohjanmaa-lehden yhteensä kuuden viikon numerot, jotka ovat ilmestyneet syksyllä 2005 sekä talvella ja kesällä 2006.
Sanomalehtikirjoittelussa käytettävä regionalistinen kieli on osa alueellisuuden vahvistamista ja esiintuomista. Eräs tyypillinen piirre regionalistiselle kielelle on, että se esittää kohteena olevan alueen mahdollisen positiivisessa valossa. Positiivisuus syntyy muun muassa sananvalintojen ja vertailun kaut-ta. Riippuen siitä, millainen kuva halutaan antaa, voidaan paikkaan viitata erisävyisillä substantiiveilla, esimerkiksi paratiisi tai tuppukylä. Toisaalt
a aluetta tai sen ominaisuuksia voidaan kuvata mahdollisim-man positiivissävyisillä adjektiiveilla kuten vetovoimainen, korkeatasoinen ja viehättävä. Vertailussa on tavallista, että superlatiivin avulla tuodaan esiin oman alueen ainutlaatuisuus muihin alueisiin nähden. Muiden alueiden nimiä ei kuitenkaan mainita, vaan vertailukohteena on esimerkiksi Suomi (Suomen ensimmäinen alueellinen lasten- ja nuortenkirjastonhoitaja). Superlatiivi-ilmausten lisäksi käytetään myös muita ainutlaatuisuutta ilmaisevia sanoja (ainoa, ensimmäinen).
Myös paikannimillä on vahva rooli siinä, millainen kuva alueesta lehtitekstissä syntyy. Tässä tutkimuksessa tarkastelen paikannimiä siitä näkökulmasta, minkä kokoisia alueita maakuntauutisten otsikoissa esiintyy. Maakunnallisessa uutisoinnissa on tavallista käyttää oman maakunnan (Keski-Pohjanmaa) sekä alueen kuntien nimiä (Kaustinen, Kälviä), mutta myös pienemmillä alueilla, kuten kylillä (Alaviirre), on mahdollisuus päästä esiin julkisuuteen. Monilla paikannimillä, erityisesti maakun-nan ja kunnan nimillä, on kaksitahoinen luonne. Toisaalta ne viittaavat rajattuun paikkaan, mutta toisaal-ta ne ovat hallinnollisia toimijoita.
Sanomalehtitekstit heijastavat ajan yhteiskunnallisia oloja. Regionalistinen kieli on osa maakun-talehden uutisointia ja alueen asioiden esilläpitämistä, joten se on mukana myös alueellisen identiteetin ja yhteisöllisyydentunteen rakentamisessa. Aiheillaan ja regionalistisella kielellään alueelliset lehdet voivat vahvistaa maakunnan olemassa oloa sekä yhteisöllisyyttä luomalla tunteen ”meistä”.
...
