Representationer av svenska kulturen och identiteten i gymnasieläroböcker i A-svenska
Tutkielmamme tarkoitus on selvittää, miten ja kuinka paljon ruotsalaista kulttuuria ja identiteettiä kuvataan lukion A-ruotsin oppikirjoissa. Hypoteesimme on, että kulttuuria esitetään oppikirjoissa, mutta käsittely ei ole mielenkiintoista ja se jää pinnalliseksi sekä stereotyyppiseksi.
Tutkimuksen materiaalina on neljä lukion kurssikirjaa, jotka kuuluvat sarjaan Varför inte! (Fiilin et al. 2002-2004). Saadaksemme tietoa myös kirjankäyttäjän näkökulmasta, haastattelimme lisäksi kuutta lukiolaista, joilla on kokemusta kyseisestä kirjasarjasta. Analyysin metodina käytämme kvalitatiivista diskurssianalyysiä, ja teoreettisena lähtökohtana kulttuurin tarkastelussa on Hofsteden (2001) neliosainen luokittelu, jossa kulttuuri jaetaan eri tasoista koostuvaksi. Nämä tasot ovat arvot, rituaalit, sankarit ja symbolit.
Analyysi osoitti hypoteesimme pääosin oikeaksi; kulttuuriin liittyviä diskursseja ja representaatioita esitetään, mutta suhteellisen epäkiinnostavalla ja pintapuolisella tavalla. Stereotyyppisiä kuvauksia löysimme kuitenkin yllättävän vähän. Kuten odotimme, haastatellut lukiolaiset ymmärtävät kielen ja kulttuurin välisen yhteyden, ja he haluaisivat opetukseen lisää ruotsalaista kulttuuria.
Tutkimus vahvisti entisestään käsitystämme kulttuurin opetuksen tärkeydestä vieraan kielen opetuksessa. Pohtiessamme tuloksia Kramschin (2006) teorian valossa, tulimme siihen johtopäätökseen, että kulttuurin opetus olisi mielekkäämpää, jos siinä selvemmin otettaisiin huomioon yksilön rooli kulttuurin jäsenenä. Lisäksi kulttuuriin vaikuttavat syvemmät tasot, kuten arvot, tulisi esittää yhteydessä pinnallisempiin tasoihin, eli sankareihin, symboleihin sekä rituaaleihin. Näin voitaisiin lisätä nykypäivän monikulttuurisessa maailmassa ensiarvoisen tärkeää kulttuurien välistä ymmärrystä.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomen näkymätön vähemmistö : karjalaisen vähemmistön identiteetin rakentumisen prosessi
Kanninen, Anna (2022)Tämän tutkimuksen tarkoitus on rakentaa teoriaa karjalaisten ja karjalaistaustaisen vähemmistön identiteetin rakentumisen prosessista grounded theory -metodologian avulla. Tutkimuksen aineistona on haastatteluaineisto, ... -
Erot järjestykseen! : Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria
Pajala, Mari (Jyväskylän yliopisto, 2006)Eurovision laulukilpailu (euroviisut) on ollut näkyvä osa suomalaista televisiokulttuuria vuodesta 1961 alkaen. Kahden televisiokanavan aikaan se oli suureellinen tapaus arkisen ohjelmiston joukossa ja kiistelty suosikkiohjelma. ... -
Nationale Identität bikultureller Personen : Gedanken zur finnisch-deutschen Identität und zur Heimat
Ekman, Heljä (2015)Kaksikulttuurisuus yleistyy globalisaation myötä. Tieto siitä, miten se vaikuttaa yksilöllisellä tasolla on kuitenkin vähäistä. Tämän työn keskeinen kysymys on, kummassa maassa koti sijaitsee, kun henkilö on asunut kahdessa ... -
Ooppera suomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentajana : Fredrik Paciuksen, Kaarlo Bergbomin, Aino Acktén ja Martti Talvelan vaikutus suomalaiseen oopperataiteeseen ja kulttuuri-identiteettiin
Savolainen, Pentti (Jyväskylän yliopisto, 1999) -
TikTok affordances and everyday nationalism : An exploration of #expat
Larvik, Georgia (2023)Although we often speak of a highly interconnected and globalized world, imagining the world as being comprised of nations is a pervasive and often more commonplace than we tend to notice in our everyday lives. Nationalism ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.