Talouselämä-lehden 70- ja 80-luvuilla rakentamat laskenta-ammattilaisten stereotypiat : laskentamiehistä tylsiin kirstunvartijoihin

Tässä tutkielmassa kartoitettiin laskenta-ammattilaisten stereotypioita rakentavia diskursseja, joita Talouselämä-lehdessä on käytetty 70- ja 80-luvuilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, ja analysoinnin kohteena olivat artikkelit, joissa viitattiin laskentatoimen parissa työskenteleviin henkilöihin. Huomiota kiinnitettiin myös stereotypioiden sukupuolittumiseen. Tämä laadullinen tutkimus koostuu rajatun alueen syvällisestä analysoinnista, jossa on otettu huomioon tutkijan oman kontekstin ja kulttuuritaustan vaikutus tutkimuksen objektiivisuuteen. Tutkimusaineistosta nousi esiin useampia diskursseja, jotka rakensivat laskenta-ammattilaisten stereotypioita tuoden niihin maskuliinisia piirteitä ja välittäen kuvaa pikkutarkoista, tylsistä ja eritäytyneistä henkilöistä. Rakennetut stereotypiat olivat hyvin samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa ulkomailla on tullut esiin. Joissain diskursseissa oli huomattavissa poikkeuksiakin, kuten esimerkiksi peruslaskentatyön kuuluminen stereotyyppisesti naisille. Vahvasti esillä oli myös diskurssi, jossa vaiettiin täysin konkreettisista henkilöistä, jotka tuottavat laskentainformaation. Diskurssikäytännön muutokset kahden vuosikymmenen välillä oli mahdollista kartoittaa, koska aineistona olivat vuosina 1971 ja 1981 ilmestyneet lehdet. Koska diskurssianalyysi on kontekstisidonnaista, otettiin eri vuosikymmenien välisessä vertailussa huomioon kontekstin muuttuminen. Diskurssit muuttuivat huomattavasti vuosikymmenten välillä. Uutena laskenta-ammattilaisten stereotypian piirteenä ilmeni kierous ja rikollisuus, jotka välittyivät muuttuneesta diskurssikäytännöstä. Myös viitteitä stereotypioiden sukupuolittumisen lievenemisestä alkoi esiintyä diskurssikäytännössä.