Kasvojen suojelua ja hauskanpitoa : keskustelunanalyyttinen tutkimus huumorin rakentumisesta alkuopetuksen ja yläkoulun erityisopetuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella huumorin rakentumista alkuopetuksen ja yläkoulun erityisopetusympäristöissä ja keskittyä erityisesti siihen, millaisissa eri tarkoituksissa huumoria käytetään. Lisäksi selvitettiin, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä huumorin rakentumisessa ilmeni kahdessa tarkastelemassani ikäluokassa. Huumori ymmärrettiin tässä tutkimuksessa pohjimmiltaan sosiaaliseksi ilmiöksi ja näin ollen sitä tutkittiin tiukasti kiinni vuorovaikutuksellisessa kontekstissaan. Aiheen valinta perustui ennen kaikkea siihen, että huumoria erityisopetusympäristöissä tutkittu aiemmin vähän. Menetelmänä käytettiin keskustelunanalyysia. Aineistona oli kahdeksan videolle tallennettua autenttista oppituntia, joista neljä oli yläkoulun osa-aikaisesta ja luokkamuotoisesta erityisopetuksesta ja neljä alkuopetuksen osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Aineiston perusteella löydettiin neljä huumorin pääasiallista tehtävää: kasvojen säilyttäminen, palautteen lieventäminen, oppimisen edistäminen ja hauskanpito. Kussakin luokassa huumorin käyttötarkoitus jakautui vielä tarkempiin ja yksityiskohtaisempiin tehtäviin. Yhteensä luokittelu sisälsi 12 käyttötarkoitusta. Huumorinkäyttötavat olivat yläkoulussa moninaisemmat kuin alkuopetuksessa, ja samoin opettaja osallistui huumorin tuottamiseen aktiivisemmin yläkoulussa. Tulosten perusteella huumori oli tärkeä vuorovaikutuksen sujuvoittaja erityisopetusympäristössä. Huumoritilanteiden tarkastelu osoitti, että erityisopetuksessa vuorovaikutus voi olla ajoittain hyvinkin vapaamuotoista, jolloin se ei noudattanut institutionaaliselle keskustelulle tyypillisiä vuorotteluja.