Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorSaastamoinen, Pekka
dc.date.accessioned2010-03-15T12:19:58Z
dc.date.available2010-03-15T12:19:58Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1125124
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/23034
dc.description.abstractTutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sosiaalisen tason merkityksiä, jotka ovat ohjanneet kuvataide-oppiaineen edustajien julkisia kirjoituksia oppiaineensa asemaan liittyen. Tutkimuksen lähtökohtaisen aineiston muodostivat 85 Hel-singin Sanomien mielipideosastolla vuoden 2001 aikana julkaistua kirjoitusta, jotka käsittelivät samana vuonna ilmestynyttä peruskoulun tuntijakoehdotusta. Kirjoituksista 15 oli kuvataiteen edustajien kannanottoja. Kannanotot jatkoivat oppiaineelle jo tavanomaista linjaa: oppiaineen perusteita lähestyttiin ristiriitai-sella, mutta samalla yhdenmukaisella, tavalla. Tämän lisäksi kirjoittamisen motiivit jäivät epäselviksi. Tutkimuksen aikana aineisto laajeni käsittämään myös oppiaineen sosio-historiallista kehitystä kuvaavia kirjoituksia, jotka on kerätty oppiaineyhdistyksen Stylus-julkaisusta vuodesta 1906 jatkuen vuoteen 2001. Historiallisen aineiston tarkoituksena oli valottaa niitä oppiaineen sosiaa-lisen rakentumisen merkityksiä, joiden oletin vaikuttavan myös oppiaineen myöhäisemmän toiminnan taustalla eräänlaisena oppiainekulttuurin sosiaali-sena säännöstönä. Tutkimuksen myötä muodostui kuva prosessista, jonka myötä 1900-luvun alun oppikoulujen toissijainen ja teknis-käytännöllinen pii-rustus on rakentunut kohti vakiintuneen ja akateemisen aseman kuvataidetta. Tässä prosessissa oppiaineen retoriikka on saanut varsin poliittisen ja pinnalli-sen luonteen, ja näyttää laajenevan aina kunkin ajan erityispiirteiden mukana ilman tarkempia perusteita. Akateemisuuden suuntaan oppiainetta näyttää oh-janneen erityisesti halu parantaa oppiaineen alhaiseksi uskottua statusta. Uskomus alhaisesta statuksesta ei ole vuosien myötä kadonnut, joskin tämän oppiaineen edustajien toimintaa ohjaava merkitys näyttää muuttuneen. Siinä missä oppiaineen statuskamppailu johti oppiaineen muutokseen 1900-luvun alkupuolella, tänä päivänä statuskamppailun yksi keskeinen merkitys näyttää piilevän tavoitteiltaan ja perusteiltaan muutoin hajanaisen oppiaineen sisäisen kulttuurin vahvistamisessa. Tässä itse toiminta on tärkeämpää kuin toiminnan perusteet.
dc.format.extent65 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherkuvataide
dc.subject.otheroppiaineet
dc.subject.otheroppiainekulttuuri
dc.subject.otherkoulutussosiologia
dc.titleOppiaineen kahdet kasvot : kuvataide-oppiaineen kulttuurisia merkityksiä oppiaineen edustajien julkisissa kirjoituksissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201003151321
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Educationen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysokuvataide
dc.subject.ysooppiaineet
dc.subject.ysokoulutussosiologia


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot