Marjoona Teljo, 2008. Sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot uimareiden 7 x 200 metrin nopeuskestävyystestissä. Jyväskylän Yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Liikuntafysiologian kandidaatintutkielma, 37s. Uinti on kestävyyslaji, jonka kaksi tärkeää energiantuotollista tekijää ovat anaerobinen kapasiteetti ja aerobinen kestävyys (Pyne, Maw & Goldsmith 2000). Kestävyyssuorituskyky perustuu maksimaaliseen aerobiseen energiantuottokykyyn, kykyyn tehdä työtä anaerobisella kynnyksellä, suorituksen taloudellisuuteen sekä hermolihasjärjestelmän suorituskykyyn. Kestävyys on myös määritelty kyvyksi vastustaa väsymystä jatketussa lihastyössä. (Jung 2003). Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää sukupuolen ja iän vaikutusta uimareiden 7 x 200 metrin nopeuskestävyystestin uintinopeuteen, sykkeeseen, vetopituuteen sekä veren laktaattipitoisuuteen aerobisella ja anaerobisella kynnyksellä. Tutkimukseen osallistui 33 (16 tyttöä ja 17 poikaa) kilpauimaria, jotka harjoittelivat uintia tavoitteellise
sti. Koehenkilöt olivat iältään 13 – 20 -vuotiaita ja ryhmän keski-ikä oli 16,0 vuotta. Koehenkilöiden ikä jakautui tasaisesti sukupuolten välillä, tyttöjen keskiarvoiän ollessa 15,9 vuotta ja poikien 16,0 vuotta. Uimareiden harjoitustaustasta ei kerätty erikseen tietoa. Tasoltaan uimarit olivat hyvin erilaisia, osa uimareista oli kansallista kärkitasoa ja nuorimmat olivat vasta pyrkimässä oman ikäryhmänsä kärjen tasolle. Koehenkilöt suorittivat uimareiden nopeuskestävyystestin, jossa uidaan nousujohteisesti 7 x 200m aloittaen hitaalla nopeudella 30-40s + 200m ennätys ja vauhtia kasvatetaan tasaisesti kunnes maksimi saavutetaan. Testituloksista määritetään uimarin aerobinen ja anaerobinen kynnys sekä uimarin nopeus, syke, vetopituus ja veren laktaattiarvo molemmilta kuormilta. Tutkimuksen mittaukset tehtiin vuosina 1996 - 1998 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöllä, LIKESillä. Aerobisella kynnyksellä tyttöjen uintinopeus oli poikia 7 % heikompi. Poikien vetopituus (15 %) sekä veren laktaattipitoisuus (29 %) olivat myös suuremmat kuin tytöillä. Sykkeeseen sukupuolella ei olut vaikutusta. Tilastollisesti merkitseviä erot olivat tyttöjen ja poikien välillä vetopituudessa (p = 0.001) ja veren laktaattipitoisuudessa (p = 0.01). Anaerobisella kynnyksellä poikien kaikkien muuttujien arvot olivat tyttöjä suuremmat; uintinopeus 5 %, vetopituus 11 %, laktaattiarvo 29 % ja syke 1 %. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei löytynyt tyttöjen ja poikien arvoissa aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välillä. Ikäryhmien välisessä vertailussa aerobisella kynnyksellä uintinopeuden (4 %) ja vetopituuden (16 %) kasvu oli voimakkainta 14 ja 15 ikävuodenvälillä. Sama suuntaus oli anaerobisella kynnyksellä ja vastaavat luvut olivat 3 % ja 18 %. Kynnysten laktaattiarvoissa tapahtui suuria muutoksia ikävuosien aikana. Muutosten keskihajonta oli 16 prosenttia ja vaihteluväli muutoksissa oli – 30 % ? + 24 %. Suunta oli 15. ikävuoteena asti alaspäin, jonka jälkeen vaihtelua tapahtui edestakaisin. Sykearvoihin iällä ei olut merkittävää vaikutusta. Tutkimuksen päätuloksena olivat poikien korkeammat laktaattiarvot tyttöihin verrattuna sekä aerobisella että anaerobisella kynnyksellä sekä testitulosten huomattava parantuminen 16. ikävuoden aikana verrattuna muihin ikäluokkiin.
...
